Kodit uusivat viih­de-elekt­ro­niik­kaa

Kotitalouksien vapaa-ajan menot ovat tällä vuosituhannella kasvaneet nopeammin kuin kulutusmenot. Vapaa-ajan menot ovat harpanneet viidessä vuodessa 29 prosenttia ylöspäin. Samaan aikaan kulutusmenot ovat kasvaneet keskimäärin 17 prosenttia. Samantyyppinen vapaa-ajan kulutuksen paisuminen nähtiin viimeksi 1980-luvun lopulla, ennen lamaa.

Henri Soppela polkee vaihteeksi stepperillä televisiota katsellessaan. Yleensä nuoren miehen näkee jalkapallotreeneissä.
Henri Soppela polkee vaihteeksi stepperillä televisiota katsellessaan. Yleensä nuoren miehen näkee jalkapallotreeneissä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kotitalouksien vapaa-ajan menot ovat tällä vuosituhannella kasvaneet nopeammin kuin kulutusmenot. Vapaa-ajan menot ovat harpanneet viidessä vuodessa 29 prosenttia ylöspäin. Samaan aikaan kulutusmenot ovat kasvaneet keskimäärin 17 prosenttia. Samantyyppinen vapaa-ajan kulutuksen paisuminen nähtiin viimeksi 1980-luvun lopulla, ennen lamaa.

"Kasvu voi vielä vahvistua, kun yhä useammat taloudet uudistavat viihde-elektroniikkaansa", yliaktuaari Marko Ylitalo Tilastokeskuksesta arvioi.

Kotitalousyksikkö käytti kulttuuri- ja vapaa-aikamenoihin vuonna 2001 noin 1 700 euroa, mutta 2006 jo 2 200 euroa. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreimmista vuosien 2001-2006 kotitalouksien kulutusta kartoittavista laskelmista. Monet perheet ovat viime ja tänä vuonna ostaneet viihde-elektroniikkaa digiuudistuksen pakottamina.

Vapaa-ajan menoihin luetaan viihde-elektroniikka kuten televisiot, digisovittimet ja tallennuslaitteet, kaiuttimet ja soittimet, samoin tietotekniikka oheislaitteineen. Mukana ovat lisäksi harrastusvälineet, urheilu- ja vapaa-ajan palvelut sekä kulttuuripalvelut, rahapelit ja kirjat.

"Kyseessä on selvä trendi. Nousukauden aikana kotitalouksilla on käytössään enemmän tuloja, joista osa menee suoraan lisäkulutukseen, osa säästöön", Ylitalo toteaa.

Kotitaloudet sijoittavat erityisesti tietotekniikkaan ja viihde-elektroniikkaan. Tietotekniikan kasvu ylitti 60 prosenttia, ja viihde-elektroniikankin nousu ylsi 40:een prosenttiin. Kulttuuripalvelut ja kirjat pitävät pintansa, sillä niidenkin kulutus kasvoi neljänneksellä.

"Televisioiden kulutus lisääntyi 58 prosenttia vuosina 2001-2006, ja uutta tekniikkaa kuten teräväpiirto-tv on vielä edessäpäin", Ylitalo huomauttaa.

"Digitelevisiouudistus vauhditti sovittimien hankintaa. Videoiden tilalle on puolestaan ostettu DVD-laitteita ja tallentavia bokseja. Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön reippaasti."

Osastopäällikkö Teemu Rämä Oulun Gigantista vahvistaa tilastotiedot. Rämän mukaan viihde-elektroniikkaan panostetaan nykyään kunnolla. Televisiovastaanottimet hankitaan usein myös sisustusta silmälläpitäen.

"Kuluttajat haluavat tyylikkäitä, sisustukseen sopivia malleja. Vanhat putkitelevisiot eivät enää miellytä silmää."

Rämä arvioi, että nuoret uusivat matkapuhelimia noin parin vuoden välein, aikuiset hieman harvemmin. "Syynä tuliterän matkapuhelimen hankintaan on pikemminkin vaihtelunhalu ja uutuudenviehätys kuin se, että vanha kännykkä ei enää toimisi moitteettomasti."

Vapaa-ajan kulutuksen kasvusta huolimatta suomalaisten kokonaiskulutuksen suurimmat menoerät koostuvat edelleen asumisesta ja energiasta, liikenteestä ja elintarvikkeista. Kymmenesosa kokonaiskulutuksesta kohdentuu vapaa-aikaan.



Säästämisaste
painunut miinukselle


Ekonomisti Sampo Alhonsuo Suomen Pankista kertoo, että kansantalouden säästämisaste on parin viime vuoden aikana painunut negatiiviseksi. Kotitaloudet velkaantuvat aiempaa enemmän.

"Tärkein syy velkaantumiseen lienee kotitalouksien luottamus omaan talouteensa. Uskalletaan kuluttaa eikä säästetä pahan päivän varalle", ekonomisti jatkaa.

Taloudet eivät enää säästä hankintoihin etukäteen vaan ottavat kulutusluottoja."Toisaalta suomalaiset ovat keskimäärin rikkaampia kuin aiemmin", Alhonsuo huomauttaa.

"Kotitalouksien luottokanta talletuslaitoksissa kasvoi jopa 14 prosentilla, 66 miljardiin euroon vuoden 2007 alusta vuoden 2008 alkuun. Tämä johtuu muun muassa pankkien korkokilpailusta talletuksissa. Pitemmällä aikavälillä kotitalouksien finanssivarallisuudesta yhä suuremman osan muodostavat kuitenkin rahastot, osakkeet, joukkovelkakirjat ja vakuutussäästöt", Alhonsuo pelkistää.

Ilmoita asiavirheestä