Kodin myr­kyis­tä riittää ky­syt­tä­vää

Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Kalle Hoppu kertoo, että 77 prosenttia puheluista on myrkytysepäilyjä tai todettuja myrkytyksiä. 23 prosenttia on muita puheluja, joissa tiedustellaan esimerkiksi jonkin aineen vaarallisuudesta.

_
_
Kuva: jukka leinonen

Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Kalle Hoppu kertoo, että 77 prosenttia puheluista on myrkytysepäilyjä tai todettuja myrkytyksiä. 23 prosenttia on muita puheluja, joissa tiedustellaan esimerkiksi jonkin aineen vaarallisuudesta. Keskuksesta neuvoja kysyvät myös esimerkiksi ambulanssinkuljettajat ja lääkärit.

Helsingissä Meilahden sairaalan kellarikerroksessa toimiva Myrkytystietokeskus on ainokainen laatuaan Suomessa. Ympäri vuorokauden avoinna olevassa keskuksessa työskentelee yhdeksän farmaseuttia, lääkäri ja sihteeri.

"Tämä on pieni yksikkö", Hoppu toteaa.

Erityisen työntäyteisiä aikoja ovat lämpimät kesäkuukaudet, jolloin puheluita tulee kaksi kertaa normaalia enemmän. Yhden vuorokauden aikana puheluja voi olla jopa 200.

"Kesällä suuri osa kyselyistä koskee kasvi- ja sienimyrkytyksiä. Lisäksi kysellään hyönteisistä ja kyykäärmeistä, kaikista ulkona olevista vaaroista."

Kokonaiskyselymäärissä ei ole tapahtunut valtavia muutoksia viime vuosien aikana ja kysymykset ovat pysyneet kutakuinkin samoina. Yleisimmät aineryhmät ovat samat vuosi toisensa jälkeen: Lääkkeet, teknokemian aineet ja kasvit.

"Joitakin hyviä muutoksia on vuosien varrella onneksi tapahtunut ja kemiallinen turvallisuus on lainsäädännön puolesta parantunut. Vaarallisia aineita, kuten torjunta-aineita on poistettu markkinoilta ja useisiin myrkyllisiin pakkauksiin on tullut vaikeasti avattavat turvakorkit. Lisäksi lääkkeet näyttävät nykyään lääkkeiltä, ne eivät ole enää karamellinnäköisiä ja sokeripäällysteisiä. Tämä näkyy pienten lasten vakavien myrkytysten vähenemisenä."



Lemmikit uusi vitsaus


Uusi vitsaus Myrkytystietokeskuksen työssä ovat lemmikkieläinten myrkytykset, joita puheluista on noin seitsemän prosenttia.

"Tämä on ongelmallinen trendi. Keskus on perustettu aikoinaan ihmisten myrkytyksiä varten. Lemmikkikyselyjen lisääntyminen ei ole meidän kannaltamme hyvä juttu."

Ongelman taustalla on Hopun mukaan eläinterveydenhuollon kiireellisyys ja etenkin haja-asutusseuduilla eläinlääkäreiden puute. "Sama ongelma on nähtävissä kaikissa Pohjoismaissa. Koirat ja kissat ovat kaupungeissa paljon yksin kotona, jolloin ne saattavat syödä jotakin sopimatonta."

Toinen eläimiin liittyvä uusi aspekti ovat myrkylliset lemmikit.

"Näiden tapausten lisääntyminen on myös yhteistä kaikille maille. Kenelläkään ei ole aavistustakaan mitä harrastelijoilla on, joukossa on myös kiellettyjä ja uhanalaisia eläimiä."

Puremien sattuessa lemmikin omistaja yleensä tietää, mikä eläin on kyseessä, mutta vastamyrkkyjä löytyy Suomessa terveydenhuollon piirissä vähän. Joskus omistajalla on vastamyrkky omasta takaa.

"Myrkyllisiä lemmikkejä myös satunnaisesti karkailee ja niiden tunnistaminen on vaikeaa", Hoppu muistuttaa.



Nettihuumeet lisääntyneet


Huumeidenkäytön lisääntyminen ei juuri näy Myrkytystietokeskuksen tilastoissa, sillä huumetapaukset, kuten myös alkoholimyrkytystapaukset, toimitetaan useimmiten suoraan ensiapuun. Uutta ovat netistä tilattavia outoja huumeita koskevat kyselyt.

"Lääkärit osaavat hyvin hoitaa tavalliset opiaattimyrkytykset. Nämä uudet, numero- ja kirjainsarjoilla liikkuvat aineet ovat kuitenkin erilaisia."

Ilmoita asiavirheestä