hä useammat kuntokeskukset luopuvat kertalipuista ja siirtyvät vuosisopimuksiin. Ennen asiakas osti kymmenen kerran kortteja. Nyt hän liittyy klubijäseneksi ja sitoutuu vuodeksi maksamaan könttäsumman joka kuukausi.
Muutaman vuoden Suomessa käynnissä ollut liikuntakulttuurin muutos sekä ihastuttaa että vihastuttaa kuntoilijoita.
Vuosisopimus hyödyttää niitä, jotka käyvät jumpassa tai salilla useasti viikossa. Könttäsummalla saa liikkua rajattomasti.
Osa saleista päästää sisään enää vain jäseniä. Osa on hinnoitellut kertaliput ja kuukausikortit niin kalliiksi, että satunnaiset kävijät karsiutuvat.
Suomen kuntourheiluliitto aikoo selvittää, kuinka suuri osa kuntokeskuksista on siirtynyt klubisaleiksi. Kuntosaliliikunnan kehittämisestä vastaava linjajohtaja Erik Piispa uskoo, että osuus jatkaa kasvuaan.
Piispa ei pidä kehitystä pahana. Hän muistuttaa, että vuosisopimus tuo kuntokeskukselle tasaisemman kassavirran. Kun yrittäjä on hankkinut tietyn määrän vuosisopimusasiakkaita, hän tietää etukäteen, paljonko rahaa tulee tilille joka kuukausi.
"Kertamaksuilla tai kuukausikorteilla toimintaa pyörittävien salien tulot putoavat kesällä. Saleilla on hiljaista, kun ihmiset liikkuvat ulkona. Syksyllä toiminta piristyy, mutta koskaan ei voi sataprosenttisesti tietää, mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Yrittäjän on mietittävä, uskaltaako hän laajentaa toimintaa, korjata laitteita tai palkata lisää henkilökuntaa", Piispa muistuttaa.
Vuosisopimus hyödyttää Piispan mielestä myös kuntoilijaa. Kymmenen kerran kortti saattaa riittää puoleksikin vuodeksi, kun aina ei jaksa lähteä salille. Käyttämätön kortti ei kohota kuntoa tai karista kiloja.
"Se on sellaista metri eteen, metri taakse -kuntoilua. Vuosisopimus sitouttaa henkisesti. Harva haluaa maksaa turhasta", Piispa tietää.
Muut salit palvelevat
satunnaisia kävijöitä
Osa monipuolisesti liikuntaa harrastavista kuntoilijoista karsastaa klubijäsenyyksiä. Joku voi käydä säännöllisesti rullaluistelemassa, uimassa, pelaamassa jalkapalloa - ja ehkä kerran viikossa myös salilla.
Jos klubisaliin menisi vaikkapa 65 euroa kuussa, kerran viikossa salilla käyvän kuntoilijan yksi käynti maksaisi 16,25 euroa.
"Heille klubisalit eivät olekaan oikeita paikkoja. On hyvä, että Suomesta löytyy myös saleja, jotka eivät ole lähteneet klubijäsenyyttä tarjoamaan. Niille löytyy asiakkaita ihmisistä, jotka liikkuvat aktiivisesti myös salin ulkopuolella", Erik Piispa sanoo.
Kaikilla ei myöskään ole varaa maksaa jäsenmaksuja. Piispan mielestä on hyvä, että Suomessa on myös kunnallisia saleja, joissa saa liikkua edullisemmin.
Yhdysvalloista Keski-Euroopan kautta tullut klubisalikulttuuri on lyönyt Suomessa läpi Piispan mukaan "yllättävän hyvin". Toisaalta ilmiö on jakanut myös kuntosaliyrittäjät. Osa ei halua siirtyä klubisaliksi missään tapauksessa, osa tarkkailee tilannetta.
Piispan mielestä tärkeintä on, että ihmiset liikkuvat, joko kertalipuilla tai vuosisopimuksilla. Hän ei usko, että klubi-ilmiö laskisi suomalaisten liikuntaintoa.
"Kuntosalien määrä on lisääntynyt, ja salit ovat pystyneet parantamaan palveluitaan."
Työnantajat maksavat
osan vuosisopimuksista
Oulussakin toimiva kuntokeskusketju SATS on hankkinut Suomesta jo 12 000 jäsentä. SATS Finland Oy:n markkinointipäällikkö Yrjötapio Kivisaari kertoo, että määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kaikissa SATS-keskuksissa käyvä Gold-jäsenyys maksaa 780 euroa vuodessa. Kertamaksu on 12-15 euroa.
Kivisaaren mukaan vuosisopimukset takaavat paremman palvelun.
"Pystymme uusimaan ja huoltamaan kalustoa ja pitämään asiantuntevaa henkilöstöä. Tilat ovat nykyaikaiset. Voimme kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Meillä on erilaisia oheispalveluita ja asiakastapahtumia, joissa kerrotaan vaikkapa terveellisestä ravinnosta", Kivisaari luettelee.
Yksi uusi tuote on 17. elokuuta Helsingissä aloittava SATS baby -tunti, jonne tulee äitejä vauvoineen jumppaamaan. Tunti on tulossa myös Ouluun.
Kivisaaren mukaan tyypilliset asiakkaat ovat työssäkäyviä, aktiivisia aikuisia, jotka odottavat palvelua ja laatua. Yhä useampi kävijä on liittynyt jäseneksi työnantajansa kautta. Työnantaja maksaa osan vuosimaksusta.
"Monissa maissa yrityssopimusten osuus voi olla jopa 50 prosenttia jäsenyyksistä eri ketjujen keskuksissa. Samaan suuntaan olemme menossa", Kivisaari kertoo.
Oulussakin on
valinnanvaraa
Oulun seudulta löytyy edelleen saleja, joista saa kymmenen kerran kortteja. Esimerkiksi Kunto Ykkönen ei edes aio siirtyä klubisaliksi.
"Asiakkaalla pitää olla varaa valita, millaisen kortin hän haluaa ja mistä hän maksaa. Klubisysteemissä ostetaan usein kaikki palvelut, vaikka vain yhtä käytetään. Kun asiakkaille tarjotaan joustavuutta, hän pysyy uskollisena", yrittäjä, FAF personal trainer pro Päivi Hytinkoski perustelee.
Hytinkoski uskoo, että ei-jäsensalitkin pärjäävät. Sopimuksettomuus on myös kilpailuvaltti.
"Asiakkailta on tullut positiivista palautetta siitä, ettemme ole lähteneet mukaan klubitoimintaan."
Kunto Ykkösessä treenaavat oululaiset veljekset Toni ja Joke Parpala eivät "periaatteen vuoksi" ostaisi vuosisopimusta, vaikka he käyvät salilla 4-5 kertaa viikossa.
"En haluaisi sitoutua tiettyyn saliin vuodeksi", Toni Parpala perustelee.