Kloorivuotoja on sattunut uimahalleissa ja maauimaloissa lähes vuosittain 15 viime vuoden aikana. Vuonna 1991 Keravan maauimalassa klooria pääsi ilmoille syöpyneestä putkesta, joka vuosi allasalueelle. Kukaan ei altistunut ulkoilmassa pian laimenevalle kaasulle.
Seuraavana vuonna Hämeenlinnan uimahallissa kaasupullon kierteen pettäminen päästi vapaaksi kymmenisen kiloa kloorikaasua. Pulloa vaihtamassa ollut laitosmies sai klooria keuhkoihinsa, mutta suotuisan tuulen ansiosta kaasu ei kulkeutunut huoltorakennuksesta uimahallin allasosastolle, eikä siten aiheuttanut vaaraa uimareille.
Vuonna 1993 kaasua vuoti Espoon Otaniemen uimahallissa klooripullon huoltotöiden yhteydessä. Uimahalli oli tapahtuma-ajankohtana suljettu.
Kemin uimahallissa vuonna 2002 laitosmies sekoitti vahingossa natriumhypokloriittia suolahapon kanssa, jolloin syntyi kloorikaasua. Varotoimena palokunta evakuoi altaassa harjoitelleen koululuokan.
Myös hotellien altailla koettu vuotoja
Myös hotellien uima-altailla on koettu kloorivuotoja. Vuonna 1997 tamperelaisen hotellin klooripullosta vuosi täytön yhteydessä noin 20 kiloa kaasua. Vuoto saatiin rajatuksi kellaritiloihin, eikä kukaan vahingoittunut. Järvenpäässä sijaitsevan hotellin henkilökunnalle sattui samanlainen haaveri kuin Kemin uimahallissa, eli huoltomies sekoitti natriumhypokloriittia suolahapon kanssa. Kaksi huoltomiestä loukkaantui ja hotellin asiakkaat evakuoitiin.
Kloorikaasun käyttöä on vähennetty uimahalleissa. Esimerkiksi Hämeen työsuojelupiiri kampanjoi kloorikaasun vähentämiseksi jo vuonna 1999. Silloin useat uimalat, kylpylät ja vesilaitokset luopuivat kloorikaasun käytöstä kokonaan.
Kaasumaisen kloorin sijasta uimavesi voidaan puhdistaa nestemäisellä natriumhypokloriitilla. Kloorikaasua voidaan myös valmistaa pieniä eriä itse paikalla kloorirakeista, jolloin kloorikaasupulloja ei tarvitse säilyttää uimahalleissa.