Klimp­pi-so­pas­ta en­tis­ajan ele­gans­sia

KalevaOulu Sotamarsalkka Johan August Sandels ehti istahtaa Suomen s

Keittiömestari Antti Juujärven klimppisoppa maistui juhlavieraille Hilikussa lauantaina. "Tämä herkku on tehty kerran kirkastettuun liemeen", Juujärvi kertoi.
Keittiömestari Antti Juujärven klimppisoppa maistui juhlavieraille Hilikussa lauantaina. "Tämä herkku on tehty kerran kirkastettuun liemeen", Juujärvi kertoi.
Kuva: Risto Rasila


Oulu Sotamarsalkka Johan August Sandels ehti istahtaa Suomen sodan tuoksinassa kaksisataa vuotta sitten välillä myös ruokailemaan.

Koljonvirran taisteluihin tarvittiin virtaa, joten pitopöydästä löytyi todennäköisesti muun muassa suolattua kalaa ja monenlaisia liharuokia. Muun muassa Runeberg on kuvannut teksteissään Sandelsia hyvän juoman ja ruuan ystävänä, joka viihtyi päivällispöydässä.

Oulussa ruokailtiin lauantaina Sandelsin ajan pitopöydän tapaan Pohjola-Nordenin järjestämissä pidoissa. Pohjoismainen kansalaisyhteistyö näkyi menyyssä: tarjolla oli läntisiä ja itäisiä herkkuja.



Klimppisopasta alun perin herrojen herkku


Kahdeksatta kertaa järjestettävät Pohjolan Pidot pidettiin Suomen sodan muistoksi. Sandelsin hengessä syötiin jo viime vuonna, mutta keittiömestari Antti Juujärven mukaan viime vuoden pidot olivat rahvaanomaisemmat, mikä näkyi myös menussa.

Nyt keskityttiin aatelisempaan ruokaan kartanon pitopöydästä mallia ottamalla.

"Hienostuneisuutta tuo se, että esimerkiksi klimpisoppa tarjoillaan suoraan pöytiin", Juujärvi kertoo. Mielipiteitä jakava klimppisoppa on oikeastaan lihakeittoa, johon voi lisätä vaikkapa perunaa ja porkkanaa sekä klimppejä eli jauhopalleroita.

Tarina kertoo, että soppa oli alun perin kartanoiden ruokapöydän herkku, joka levisi myöhemmin erilaisina versiona rahvaan joukkoon.



Ei hätäisille
kokeille


Ruokalistalla oli lisäksi muun muassa suolattua haukea, savustettuja silakoita, munakokkelia, aladobia, paistettuja maivoja,

Mannerheimin suurta herkkua vorschmakia eli lihamuhennosta sekä itänaapurista pashaa ja kulitsaa eli venäläistä vehnästä.

Vorschmakia haudutettiin Hilikun keittiössä yli 10 tuntia.

Ruoka tehtiin osin oppilastyönä. Mukana oli Oulun aikuiskoulutuskeskuksen hotelli- ja ravintola-alan opiskelijoita.

Kouluttaja Antti Juujärvi kertoo, että kaikki tehtiin mahdollisimman autenttisesti, parinsadan vuoden takaisten oppien mukaan.

"Hankimme lihat kokonaisina ruhoina, ja hyödynsimme kaikki osat. Monelle opiskelijalle esimerkiksi kalan perkaaminen tai ruhon pilkkominen on nykyään täysin outoa", Juujärvi sanoo.

Pitoihin valmistautuminen aloitettiin jo alkuviikosta.

Ensimmäiset perinteiset raaka-aineet saapuivat maanantaina ja tiistaina keittiöväki kävi ruhojen kimppuun.

Myös leipätaikina on tehty hyvissä ajoin valmiiksi.



Perinneruokaa
harvoin tarjolla


Perinteisiä vanhan ajan pitopöytiä ei juurikaan nykyravintoloissa enää näy.

"Jostain syystä herkkupöydät ovat hävinneet ravintoloista parinkymmenen vuoden aikana. Ehkä ne koetaan vaivalloisiksi järjestää", Antti Juujärvi pohtii.

Vaikka ruuat ovat parinsadan vuoden aikana muuttuneet, jotain on pysynytkin.

"Punajuurisalaattia ja perunasalaattia on tarjolla nykyäänkin joka paikassa."

Perinneruokaa on tarjolla Oulussa vielä tänään sunnuntaina, kun Oulun Karjalaseura tarjoaa karjalaisen pitopöydän.

Tarjolla on muun muassa kaalikasviskeittoa, sienisalaattia, graavia lohta, puolukkasurvosta, karjalanpaistia ja perunasosetta.

Pitopöydän siunaavat isä Eino Hynninen ortodoksisesta seurakunnasta ja rovasti Pertti Heikinheimo luterilaisesta seurakuntayhtymästä.

Karjalainen pitopöytä sunnuntaina Aleksinkulmassa Aleksanterinkatu 9 kello 12-14. Ruuan hinta on 13 euroa.

Ilmoita asiavirheestä