Kun MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä jättää reilun viikon päästä nykyisen työpaikkansa Helsingin keskustassa vanhassa Maalaistentalossa, hänellä on edessä maaseudulla pieni ylituotanto-ongelma.
Ongelma on se, että loma-asunnolla Lohjalla rinteillä on jo niin paljon puupinoja, ettei niitä millään ehdi polttaa uuneissa. Mutta lisää klapeja pitää vain tehdä. Sellainen on suomalaisen miehen syvin luonne. Esa Härmäläkin rentoutuu parhaiten kirves kourassa, halonhakkuussa. Harrastuksekseen hän mainitsee maalaiselämän.
Härmälä lähtee lomalle klapisavottaan heti, kun saa eron tehtävästään huhtikuun 6. päivä. Tuolloin valtuuskunta valitsee Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle uuden puheenjohtajan.
MTK:ssa Härmälä painaa kuitenkin töitä loppuun saakka. Työhuoneen pöydällä on korkeat pinot papereita. Ikkunalaudalla on kaksi traktorin pienoismallia, ja niiden takana ikkunasta näkyy eduskuntatalon graniittipylväikkö. Maalaistentalosta on lyhyt matka pääkallonpaikalle, ja tätä väliä soiteltiin ja kuljettiin useaan otteeseen viime tiistaina, kun hallitus kuumeni budjettikehysriihessään maataloustukien vuoksi.
SDP tehnyt eroa
lipposlaisuuteen
"Tilanne on pitkin talvea ollut tiukoilla ja nyt se oli jo siinä vaiheessa, että olisi saattanut tulla pikatappio", Härmälä arvioi keskiviikkona.
Hallituksen lupaama EU-tukileikkausten korvaaminen maanviljelijöille tyydyttää MTK:ta, edellyttäen että lupaukseen voidaan luottaa. Lopullinen ratkaisu tulee järjestön seuraavan puheenjohtajan kaudella, sillä EU-tukien lopullinen kantaluku selviää vasta kesällä.
"Ratkaisu ei tule missään nimessä muuttumaan Suomen kannalta arvioitua edullisemmaksi, mutta esillä ollut EU-tukien supistusten 90 prosentin korvaus voisi tarkoittaa enemmänkin kuin 100 miljoonaa euroa, jos lopullinen luku on ennakoitua suurempi. Pääasia kuitenkin on, että voimme jatkaa ympäristöohjelman ja muiden maatalousohjelmien valmisteltua."
Maataloustuet kehysriihessä ei ollut yksittäinen pinnalle pulpahtanut asia, vaan Härmälän mukaan jo jonkun aikaa sosialidemokraatit tai ainakin osa heistä on ajautunut maatalouspoliittisessa ajattelussa lähelle 1980-lukua. Härmälä pitää 12 vuoden puheenjohtajakautensa yhtenä merkittävimmistä saavutuksista juuri konsensusta, joka luotiin Lipposen ykköshallituksen kaudella 1997 ja joka jatkui viime eduskuntavaaleihin asti.
"Uuteen tilanteeseen, jossa SDP on ottanut etäisyyttä lipposlaiseen eurooppalaiseen maatalousajatteluun, on tultu Eero Heinäluoman kaudella, vaikka en halua osoitella hänen rooliaan siinä kehityksessä."
"Kaikki eivät näköjään kestä konsensusta, vaan puolueiden välille pitää hakea eroa. Eroja saakin olla, mutta en nyt näkisi kovin mielellään sen tapahtuvan meidän kustannuksellamme", Härmälä toteaa.
Esa Härmälä katsoo takana olevaa 12 vuoden puheenjohtajuuskauttaan sen loppumetreillä onnistuneeksi siinä, että Suomen maatalous selvisi EU-jäsenyyden mukanaan tuomasta rakennemuutoksesta ilman pelättyä maatilojen pakkohuutokauppojen aaltoa ja maan hylkäämistä.
"Myös suomalaisen ruuan markkina-aseman puolustaminen on ollut kova haaste, ja työ sen eteen jatkuu edelleen. Suomalaisten kuluttajien luottamus suomalaiseen ruokaan on pystytty pitämään, vaikka helppoa se ei ole, kun kauppa on vapaata ja tavara liikkuu vapaasti", Härmälä toteaa.
Myös yksityismetsätalouden sel-viäminen myllerryksessä on hyvä saavutus, Härmälä listaa. "Mutta nämä kaikki ovat asioita, joiden eteen on edelleen tehtävä töitä myös seuraavan puheenjohtajan aikana. "
Etujärjestöilläkin
yhteiskuntavastuu
Yhteisten asioiden hoito herättää pohtimaan myös yhteiskuntavastuuta. Sitä on viime aikoina tivattu joukkoirtisanomisia toteuttavilta yrityksiltä, mutta Härmälän mielestä yhteiskuntavastuu on laajempi kysymys ja koskettaa myös etujärjestöjä.
"MTK:n kohdalla on aina kyselty, kuinka paljon sillä on valtaa ja onko EU vienyt sen valtaa. Ja Paperiliittoa on aina pidetty Suomen mahtavimpana etujärjestönä. Mutta onko se sitä enää tänä päivänä", Härmälä kysyy. "Minusta tuntuu, että paperiliitolla on hyvin pitkä matka takaisin siihen asemaan, josta se lähti itseään vuosi sitten tiputtamaan alas."
"Paperiliiton tapaus osoitti, että nykymaailmassa ei ole pikavoittoja, mutta pikatappio voi tulla äkisti", Härmälä arvostelee.
"Etujärjestö on jäsentensä asialla, mutta myös kansantalouden ja yhteiskunnan asialla. Me MTK:ssa pyrimme siihen, että se työ, jota me teemme maaseutuelinkeinojen puolesta, ei ole keneltäkään pois, vaan vaurastuttaa Suomea, tarjoaa työtä ja toimeentuloa", Härmälä nostattaa järjestönsä painoarvoa. "Kun vaaditaan yhteiskuntavastuuta, pitää katsoa myös omaa yhteiskuntavastuuta."
Paperiliiton kritisointi ei tarkoita metsäteollisuuden puolustelua, vaikka Härmälältä liikenee myös ymmärrystä yritysten koville haasteille. "Jotain kotikutoistakin tässä on, mikä pitäisi perata esiin. Onko se jotain henkistä lamaa? Tilanne on erikoinen, sillä naapurimaissa vallitsee suuri optimismi metsäteollisuuden kehittämisen suhteen", Härmälä arvioi.
Maatalous kilpailee
osaajista Nokia-sarjassa
Suomen maatilojen määrä on supistunut Härmälän mukaan noin 70 000 maatilaan. Härmälän mielestä ei pidä ruveta veikkaamaan mihin luku pysähtyy, vaan jokaisen tilan säilymisen eteen pitää tehdä joka päivä töitä.
"Mutta sellaisen arvion voin esittää, että tulevaisuudessa 10-20 prosenttia tiloista tuottaa 80-90 prosenttia elintarviketeollisuuden raaka-aineista. Etenkin kotieläinpuolella suhteellisen pieni joukko tiloista tuottaa valtaosan massatuotetusta maidosta ja lihasta."
Härmälä huomauttaa, että maatiloilla asuvien kokonaistoimeentulosta maatalouden osuus voi olla hyvin vaihteleva.
"Osa viljelee vain pitääkseen paikat kunnossa, ja toimeentulo hankitaan muualta. Osa pitää tilaa maaseutuasumisen vuoksi. Maatila saattaa olla myös muun yritystoiminnan tukikohta", Härmälä luettelee.
Tilalukua suurempi huolenaihe on se, kuinka maatalous pystyy kilpailemaan muiden elinkeinojen kanssa nuorista ihmisistä, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja joille maailman ovet ovat avoinna.
"Me kilpailemme osaavista ihmisistä Nokia-sarjassa", Esa Härmälä vertaa. "Meidän pitää pystyä hoitamaan asiat niin, että maatalouteen liittyy käsitys taloudellisesta turvallisuudesta ja sosiaalisesti hyvin toimivasta ympäristöstä."
Uusia kiinnostavia mahdollisuuksia tuo muun muassa bioenergia. "Emmehän me voi lähteä siitä, että biopolttoaineiden käyttö Euroopassa on sitä, että tuodaan palmuöljyä Kauko-Aasiasta ja alkoholia Brasiliasta. Energia-asiaa ei voi hoitaa pelkästään maailmanmarkkinoiden ehdoilla."
Bryssel on vanhastaan
tuttu kaupunki
Suomen ja eurooppalaisen maatalouden sopeuttaminen globaaleihin raameihin jää MTK:n seuraavan puheenjohtajan suureksi haasteeksi. Esa Härmälä siirtyy Euroopan lannoiteteollisuuden järjestön EFMA:n toimitusjohtajaksi toukokuun puolivälissä. Kaupunki on tuttu asuinpaikkana jo ulkoministeriössä työskentelyn ajoilta. Työkielenä on englanti, sillä lähimmät alaiset ovat britti, ranskalainen ja hollantilainen. "Ranskaa osaan sen verran, että nälkään en kuole."
Brysseliin muuttavat loppukesällä myös 12-vuotias tytär ja Marttaliitosta virkavapaalle jäävä vaimo. Kaksi poikaa jää opiskelemaan Suomeen.
Härmälää naurattaa, että näin lähtiessä uran katselu on kuin muistokirjoituksen laatimista. "Mutta minähän olen vasta 51-vuotias, tietääkseni terve ja perhekin voi tietääkseni aivan hyvin."
Kaksi viimeistä seikkaa hän listaa myös merkittävimmiksi tähänastisista saavutuksistaan.