Pulkkila Puuenergian, erityisesti klapien, käyttö on kasvanut sitä mukaa, kun sähkön hinta on noussut. Sitä osoittaa Pulkkilassa järjestetty klapiyrittäjien koulutus, johon olisi ollut paikalla olleiden noin 80 kiinnostuneen lisäksi tulijoita vieläkin enemmän.
Siikalatvan Maaseutu -hankkeen projektipäällikön Tiina Rönkkömäen mielestä myös uusien tulisijojen rakentaminen on osaltansa lisännyt polttopuun tarvetta.
Metsäkeskuksen puuenergianeuvoja Timo Vanhala muistuttaa, että Kainuun Tulipasilli -hankkeen tuottaman vertailun mukaan omakotitalon lämmityksessä puu on edullisin.
Ihmiset myös alentavat muiden lämmitysmuotojen kustannuksia polttamalla uuneissansa puuta.
Erityisesti talvella kovien pakkasten aikaan varaavia uuneja ja takkoja lämmitetään ahkerammin.
Kun ihmisten vapaa-ajan arvottaminenkin on selkeästi muuttumassa, on sieltäkin odotettavissa lisää kysyntää puupilkkeiden käyttämiseen.
On helpompi ostaa pilkkeitä valmiina kuin lähteä itse niitä tekemään ja hakemaan metsästä.
Karsikkaalta viedään klapeja Norjaan
Klapiyrittäjä Atso Paavola Haapaveden Karsikkaalta on vienyt heinää Norjaan jo vuodesta 1995 lähtien. Muutama vuosi sitten sieltä ryhdyttiin kyselemään halkoja. Koska kuljetusasiat olivat aiemmassa viennissä jo ratkaistut, katsoi yrittäjä omaavansa hyvät edellytykset viennin laajentamiseen klapipuolelle.
Yrittäjä on tuotteistanut klapinsa omalle tuotemerkille. Paavola pakkaa 30 senttimetrin mittaisia klapeja 60 litran säkkeihin. Vientimäärä on kuitenkin vielä kohtuullisen pieni.
Miten paljon puupilkepuolelle vielä yrityksessä investoidaan, tulee aika Paavolan mukaan näyttämään.
"Ideana on se, että tuote kiertää kuluttajalle esimerkiksi rautakaupan kautta, ei suoraan tuottajalta kuluttajalle", selventää Paavola.
Kuivaamisella saadaan enemmän tehoa
Paavola on rakentanut vanhaan navettaan kuivurin, joka soveltuu niin puun kuin viljan kuivattamiseen. Yrityksen päätuote on edelleen latokuivattu heinä. Kysymyksessä on normaali kylmäilmakuivausmenetelmä, jossa musta kattopellin ja tuulensuojalevyjen väliin kertyvä ilma kerätään sekä koneellisesti puhalletaan heinän tai klapien alta ylöspäin.
"Menetelmä on puolta nopeampi kuin tavallinen kyläilmakuivaus. Rakentamiskustannukset tulevat käytännössä hyvin pian takaisin. Varsin pienellä pinta-alalla voi kuivata suuriakin määriä puuta", Paavola vakuuttaa.
Raahelaisen Insinööritoimisto Enfin Oy:n toimitusjohtajan Eero Lehtolan mielestä kuivaaminen kannattaa, sillä klapien kosteuden laskiessa 50 prosentista 20 prosenttiin niiden lämpöarvo nousee lähes 500 astetta. Käytännössä se merkitsee sitä, että samasta puusta saadaan noin 30 prosenttia enemmän tehoa.
"Kuivaamolla klapituotannosta saadaan ympäri vuoden jatkuvaa tuotantoa. Pari, kolme isäntää saa siinä katsoa kyllä metsänsä hyvään kuntoon", Lehtola laskeskelee.