Metsän kaiku vastaa, kun simojokivartinen Pentti Pekkala kalauttaa kaksi kuivaa koivuklapia yhteen. Kirkas kilaus kertoo, että pilkkeet ovat priimaa tavaraa; suoraan uuniin syötettävässä kunnossa. Klapeille on nyt vientiä.
Pitkästä aikaa kunnon pakkastalvi on sysännyt polttopuukaupan vauhtiin. Kymenlaaksossa on jo puupula. Pohjoisessakin yksittäiset yrittäjät myyvät ei oota, mutta täällä ei toistaiseksi tarvitse käpristellä kylmän kakluunin kyljessä.
"Puu on liikkunut hyvin, mutta pulasta ei voi puhua", puukauppias Pekkala sanoo.
Pekkala myy omasta metsästä hakattua ja alihankkijoilta hankittua puuta lähinnä Kemi-Tornion alueelle. Tyypillinen asiakas on joitakin heittokuutioita kerrallaan ostava omakotiasuja. Vuoden verran klapikauppaa tehnyt Pekkala kertoo kysynnän olevan tasaista, mutta pakkasukko on viime viikkoina saanut kyselijät isommalla joukolla liikkeelle.
Norjan rekoille
kädet pystyyn
Isomman erän edessä pienmyyjä joutuu nostamaan kätensä pystyyn. "Vastikään soitettiin, ja kysyttiin koivuklapeja viiteen Norjaan menevään rekkakuormaan. Hinta ei kuulemma ollut este", Pekkala nauraa.
Norjaan on jo pitkään mennyt polttopuuta. Toisaalta Suomeenkin kaupitellaan pilkkeitä Virosta meikäläisiä hintoja huokeammalla. Kymenlaaksossa tyhjyyttään ammottavia varastoja on yritetty täyttää Venäjältä tuotavilla erillä. Itä-Suomessa kostea kesä vaikeutti polttopuun kuivausta, ja hätä tuli käteen pakkasten tahdittamana.
"Jotkut yrittäjät ovat kertoneet tavaran loppumisesta, mutta yleisemmin ei ole puhuttu puupulasta. Me täällä pohjoisessa tiedetään varautua talviin, ja kesäkin oli kohtuullinen", bioenergian asiantuntija Sampo Honkanen Lapin metsäkeskuksesta kertoo.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen energianeuvojan Timo Vanhalan viesti on saman suuntainen. Pohjois-Pohjanmaallakin polttopuu kuivui kesällä kivasti, ja yrittäjilläkin on puita myytäväksi, vaikka pakkaspiikki moninkertaisti sesongin.
Keinokuivaus
tekee tuloaan
Puukauppa on osin keleistä kiinni. Sateinen kesä voi jättää lämmittäjät nuolemaan näppejään ja puunmyyjät ilman tuloja, sillä bisnestä pyöritetään valtaosin luonnonkuivatun puun varassa. Lapissa keinokuivaukseen ei ole juuri investoitu. Honkanen ei tiedä Lapissa yhtään aktiivista yrittäjää, jolla olisi kuivaamo.
Pohjois-Pohjanmaalla sen sijaan keinokuivaus etenee vahvasti, ehkä nopeammin kuin missään muualla maassa. Buumin sysäsi liikkeelle pari sateista kesää, kun myytävä alkoi homehtua katosten alla. Alueella on nyt puoli tusinaa kuivaamoa ja suunnitelmissa on toinen mokoma lisää. Pienimpien kuivaamojen läpi tulee viikossa kolmisenkymmentä heittokuutiota polttokelpoista pilkettä.
Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen perusteella polttopuuta käytetään Suomessa nykyään lähes seitsemän miljoonaa kuutiota vuodessa. Kasvu on kovaa: reilu puoli miljoonaa kuutiota vuodessa. Valtaosa puusta menee omaan käyttöön muun muassa maatiloilla. Kokonaiskäytöstä kaupallisen puun osuus on vajaat miljoona kuutiota.
Vanhalan mukaan harmaa myynti ohi verottajan häiritsee aika paljon kaupallisen myynnin kehittymistä, mutta Honkanen ei pidä sitä merkittävänä asiana.
"Harmaa myynti ei ole tällä alueella ongelma", sanoo Pekkala, jolle puukauppa tuo toiminimellä sivutuloja. Entinen metsuri ja nykyinen Veitsiluodon tehtaiden paperimies sanoo, ettei pelkällä polttopuun myynnillä elä, vaikka mieli tekisikin siirtyä kokonaan itselliseksi puualan yrittäjäksi.
Tulisijat torjuvat
käpälämäkeä
Takavuosikymmeninä tulisijoja purettiin ja vaihdettiin haiseviin öljykamiinoihin. Nykyään tulisija on pientaloissa enemmän sääntö kuin poikkeus.
"Elävän tulen tulisijoja tehdään myös oleviin rakennuksiin. Toisaalta varaudutaan myös kriisiaikoihin. Tulisijallisista taloista ei heti tarvitse lähteä käpälämäkeen, jos sähköt menevät pitemmäksi aikaa poikki", Honkanen sanoo.
Pentti Pekkalan suoralämmitteisessä omakotitalossa lisälämpöä tuovat leivinuuni, varaava takka ja hella. Lämminkylkisestä uunista tykkää niin ihminen kuin kissakin.