Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat poikkeuksellisen vastenmielisiä. Lainsäädännön on oltava riittävän selkeä, ettei tilaa jää väärintulkinnoille.
Korkeimman oikeuden keväinen ratkaisu on merkittävä ja terve linjaus koventavaan suuntaan.
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomiot johtavat todennäköisesti jatkossa nykykäytäntöä kovempiin rangaistuksiin. Korkeimman oikeuden keväällä tekemän päätöksen odotetaan linjaavan rangaistuslinjan kovenemista (Kaleva 25.5.).
Erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden hyväksikäyttö- ja seksuaalirikosten rangaistuskäytäntö ja perustelut ovat ajoittain koetelleet kansalaisten yleistä oikeustajua. Korkeimman oikeuden linjaus onkin tervetullut, sillä julkisuudessa esillä olleissa tapauksissa ovat herättäneet hämmästystä lievinä pidetyt ehdolliset rangaistukset.
Korkeimman oikeuden tuoreella ratkaisulla on alempia oikeusasteita velvoittava ennakkotapauksen luonne. Kyseessä on tapaus, jossa käräjäoikeus tuomitsi miehen 13-vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Mies oli harrastanut seksiä humalaisen tytön kanssa.
Hovioikeus tulkitsi tapauksen törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi ja nosti rangaistusta vuoteen ja neljään kuukauteen ehdollista vankeutta. Korkein oikeus piti tekomuotoa kuitenkin törkeänä ja kovensi rangaistuksen kahteen vuoteen ehdotonta vankeutta.
Korkeimman oikeuden tuomiota on syytä lukea tarkasti käräjä- ja hovioikeuksissa. Ratkaisu antaa niille selkänojaa pohdittaessa tekojen törkeysasteen luonnetta.
Runsaasti keskustelua on herättänyt myös kymmenvuotiaan tytön tapaus, jossa hovioikeus katsoi, ettei kolmen vuoden tuomion saanut mies syyllistynyt raiskaukseen, vaan törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön, koska ei ollut riittävästi näyttöä tytön vastustelusta.
Tulkinnan katsottiin vievän rikosoikeutta taaksepäin satoja vuosia. Korkein oikeus ei antanut uhrille asiassa valituslupaa. Itsestään selvää pitäisi olla, että lapsi ei voi antaa suostumusta seksiin. Jos asiassa on epäselvyyttä, laki pitää kirjoittaa riittävän selväksi.
Pohjoismaisessa vertailussa Suomi tuomitsee oikeusoppineiden mukaan raiskaajia ja pahoinpitelijöitä naapureitaan keveämmin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa raiskaus- ja väkivaltarikoksista saa yleensä ehdotonta vankeutta.
Rangaistuslinja vakavissa seksuaalirikoksissa on ollut viime vuosina kovenemaan päin. Suunta on oikea, mutta keskustelua kaipaa, onko se riittävä. On suuri vaara, että ehdolliset rangaistukset seksuaalirikoksista toimivat lähinnä varoituksina, jolloin tekijä selviää kuin koira veräjästä.
Seksuaalirikoksista annettua lainsäädäntöä on modernisoitu pienin askelin. Viimeksi rikoslakiin on ehdotettu lisättäväksi nimike törkeä lapsen raiskaus. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on ehdottanut lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistuksen korottamista. Eduskunnan naisverkosto on jättänyt lakialoitteen, jossa suostumuksen puute lisättäisiin rikoslain raiskauksen määrittelyyn.
Raiskauslainsäädäntö on kirjoitettava sellaiseksi, että vältettäisiin oikeusmurhilta näyttäneet tapaukset. Lainsäädännön on heijasteltava yhteiskunnallisia arvoja.