Oululainen näyttelijätär ei joudukaan vuosikausiksi vankilaan miesystävänsä puukotuksen vuoksi.
Korkein oikeus on tänään antamalla ratkaisulla päättänyt kumota Rovaniemen hovioikeuden Riina Inkeri Uimoselle langettaman kolmen vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen. Se on määrännyt, että Oulun käräjäoikeuden tuomitsema ehdollinen vankeustuomio jää voimaan.
Näyttelijättären avopuoliso loukkaantui Facebookin parisuhdestatuksesta alkaneen riidan päätteeksi ensi-iltabileiden jälkeen oululaisessa yksityisasunnossa helmikuussa 2012. Naisen pitelemä veitsi osui hänen miesystäväänsä rintaan. Uhri sai hengenvaarallisen vamman.
Käräjäoikeus katsoi näyttelijättären syyllistyneen törkeään vammantuottamukseen ja määräsi hänelle neljä kuukautta ehdollista. Hovioikeus oli eri mieltä ja tuomitsi hänet tapon yrityksestä kolmeksi vuodeksi vankilaan.
Uimonen haki korkeimmalta oikeudelta valituslupaa ja vaati hovioikeuden tuomion kumoamista. Hän ennätti istua hovioikeuden hänelle langettamaa vankeusrangaistusta muutaman kuukauden ennen kuin KKO päätti keskeyttää sen viime syksynä.
Löikö rintaan vai törmäsikö uhri itse veitseen?
Korkeimmassa oikeudessa kiisteltiin siitä, löikö Uimonen miesystäväänsä veitsellä rintaan vai onko mahdollista, että vamma aiheutui kun mies itse törmäsi naisen kädessä olleeseen veitseen.
Mies kertoi, että hän ”näki punaista” ja ponkaisi sängyltä pystyyn. Noustessaan hän tunsi kipua rinnassaan. Tämän jälkeen he huomasivat, että miehellä oli verta vuotava haava rinnassa. Sairaalassa mies väitti kompastuneensa kissaan ja saaneensa siinä yhteydessä vamman rintaansa.
KKO:n mukaan asiassa esitetty todistusaineisto viittaa vahvasti siihen, että veitsen tunkeutuminen miehen kehoon oli seuraus hyvin nopeasta tapahtumasta, jonka kulkua on erityisen vaikea selvittää. KKO:n mielestä saatu selvitys kokonaisuudessaan jättää mahdollisuuden erilaisiin tulkintoihin.
KKO:n mukaan on mahdollista, ettei Uimonen riitatilanteessa halunnut väistää sängyltä noussutta miestä. Suuttumuksensa vuoksi mies puolestaan ei havainnut, että naisella oli veitsi sellaisessa asennossa, että se saattoi osua häneen.
”Tällöin on ollut mahdollista, että Uimonen on perääntynyt vasta miehen jo törmättyä häneen ja että Uimosen oma vartalo on tukenut Uimosen kädessä ollutta veistä niin voimakkaasti, että sen kärki on tunkeutunut miehen kehoon”, KKO arvioi.
Jotta Uimonen voitaisiin tuomita syyttäjän vaatimalla tavalla tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä, ei asiassa saisi jäädä varteenotettavaa epäilyä Uimosen syyllistymisestä jompaankumpaan tahalliseen rikokseen. KKO:n mielestä uhrin kertoma tapahtumakulku on varteenotettava vaihtoehto sille, miten syyttäjä väittää vamman syntyneen.
Korkeimman oikeuden mielestä asiassa jää siis varteenotettava epäily siitä, että Uimonen olisi syyllistynyt tahalliseen rikokseen. Tästä syystä se on hylännyt tahallista rikosta koskevat syytteet ja hänet on tuomittu törkeästä vamman tuottamuksesta.
Kaksi KKO:n jäsentä eri mieltä
Kaksi KKO:n kokoonpanon jäsentä olisi tuominnut näyttelijättären tapon yrityksestä kuten hovioikeus oli tehnyt. Yksi oikeusneuvoksista ei pitänyt uskottavana sitä, että kevytrakenteinen ja selvästi miestä pienikokoisempi Uimonen olisi vahvassa humalatilassa voinut pitää veistä niin tukevasti kädessään, että se olisi miehen noustessa voimakkaasti kohti pysynyt paikallaan.
”Erittäin epäuskottavana pidän sitä, että mies, joka oman kertomuksensakin mukaan oli nähnyt veitsen Uimosen kädessä, olisi havainnoistaan ja ihon tuntemasta kivusta huolimatta noussut veistä kohden niin voimakkaasti kuin syvän haavan syntyminen olisi edellyttänyt”, oikeusneuvos pohtii.
”Tällainen itsesuojeluvaiston vastainen toiminta ei käsitykseni mukaan voi selittyä miehen humalatilalla huomioon ottaen, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ollut tapahtuman jälkeen sairaalassa suoritettujen puhalluskokeiden perusteella yhden promillen luokkaa, eikä väsymyksellä tai suuttumuksella”, hän jatkaa.
Toinen oikeusneuvos on hänen kanssaan samaa mieltä. Heidän eriävällä mielipiteellään ei kuitenkaan ole merkitystä lopputuloksen kannalta, sillä KKO:n kokoonpanon jäsenten enemmistön lievempi kanta voitti.
KKO on ottanut kantaa myös tapaan, jolla sekä hovioikeus että käräjäoikeus kuulivat todistajana erästä erikoislääkäriä. Häntä kuultiin kummassakin oikeusasteessa vain puhelimien välityksellä.
KKO puolestaan kuuli häntä henkilökohtaisesti suullisessa käsittelyssä, jonka se järjesti Oulussa viime keväänä. KKO:n mielestä Uimosen valituksen asianmukainen ratkaiseminen edellyttää suullista käsittelyä, jossa kyseistä lääkäriä kuullaan henkilökohtaisesti todistajana.