Sananvapaus uhkaa kaventua, kun Korkein oikeus piti Ylen kunnianloukkaustuomion voimassa. Rikosepäilystä uutisointi saattaa muuttua yksityiselämän loukkaamiseksi.
Korkeimman oikeuden (KKO) tulkinta sananvapauden toteutumisesta Suomessa on eriskummallinen. Vaikuttaa siltä, että KKO ei ole ratkaisuissaan täysin ymmärtänyt nykyaikaisen median kuten sanomalehtien ja sähköisten tiedotusvälineiden merkitystä ja toimintaa avoimessa kansalaisyhteiskunnassa.
Yleisen merkittävyyden ja yksityisyyden välinen raja ei tunnu olevan selvä KKO:lle. Oikeuden päätöksistä muodostuu sananvapauden käsitteeseen hankalasti sovitettavia tulkintoja ja ohjeistuksia.
Tammikuun alussa KKO tuomitsi kaksi Ylen toimittajaa sakkoihin kaakkoissuomalaisen yrittäjäpariskunnan kunnian loukkaamisesta. Päätöstä on vaikea pitää muuna kuin outona, sillä Yle toimi uutisoinnissaan vastuullisen tehtävänsä mukaisesti ja nosti yleisesti merkittävän talousrikosepäilyn julkisuuteen.
Yle oli uutisoinut vuonna 2006, että silloista verotilastojen rikkainta naista epäiltiin talousrikoksista yhdessä miehensä kanssa. Yle korosti uutisessaan hyvän journalistisen ohjeen mukaisesti, että kyseessä on vasta epäily rikoksesta.
Myöhemmin oikeus hylkäsi pariskuntaan kohdistuneet talousrikossyytteet. Yle seurasi tapauksen käsittelyn loppuun saakka ja kertoi asianmukaisella laajuudella myös syytteiden kaatumisesta.
Pariskunta haastoi Ylen kunnianloukkauksesta Helsingin käräjäoikeuteen ja sen jälkeen hovioikeuteen. Molemmissa Yle tuomittiin äänestyksen jälkeen syylliseksi. KKO myönsi tapaukselle valitusluvan ja otti käsittelyyn. KKO:n päätöksen mukaan uutisesta syntyi käsitys, että pariskunta olisi jo todettu syylliseksi. Syyttävää vaikutelmaa ei KKO:n mukaan vähentänyt, että uutisessa todettiin tapauksen olevan epäilyn asteella.
KKO:n tuomio syntyi äänin 3–2. Kaksi oikeusneuvosta olisi hylännyt syytteet. Heidän mielestään uutisesta ei voinut saada sellaista käsitystä, että pariskunta olisi epäilyn sijasta syyllistynyt rikokseen.
Ratkaisu on erityisen kummallinen, kun sitä vertaa KKO:n syyskuiseen päätökseen, jolla se hylkäsi 7 päivää -vastaan nostetut syytteet törkeästä kunnianloukkauksesta. Lehti oli paljastanut julkkismiehen väitetyn syrjähypyn tarkistamatta tietoja. Niin tai näin, oudointa oli KKO:n tulkinta, ettei lehden tarvinnutkaan osoittaa väitteitä oikeiksi.
Ei pitäisi olla epäselvää, kummalla tapauksella oli enemmän yhteiskunnallista merkitystä ja kummasta tapauksesta oli perustellumpaa uutisoida.
Koska KKO on ennakkopäätöstuomioistuin, sen päätöksistä muodostuu oikeusohje muille tuomioistuimille vastaavissa tapauksissa.
KKO:n soisi muuttavan linjaansa vastaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta (EIT). Suomi on ollut EIT:n jäsen 20 vuotta ja saanut Strasbourgissa Ranskassa toimivalta tuomioistuimelta huomattavan määrän eli yli 70 langettavaa päätöstä.
Suomi poikkeaa selvästi muista Pohjoismaista, joissa muuten on hyvin samankaltainen julkisuus- ja oikeusvaltioperiaate.