Helsinki Ihmiset kärsivät kivusta hyvin yksilöllisesti ja samankin leikkauksen jälkeen eri potilaat tarvitsevat hyvin erilaisia määriä kipulääkkeitä. Noin kuusi prosenttia ei kaipaa kipulääkitystä lainkaan ja muiden morfiinin tarpeessa voi olla jopa kymmenkertainen ero. Tämä johtuu professori Eija Kalson mukaan osittain siitä, että ihmiset pystyvät aktivoimaan omaa kivunsäätelyjärjestelmäänsä perimänsä mukaan eri tavoin.
Helsingin yliopiston uuteen kivunhoidon ja kivuntutkimuksen professorin virkaan keskiviikkona astunut Kalso uskoo kivuntutkimuksen etenevän molekyylilääketieteen ja keskushermston kuvantamismenetelmien ansiosta nyt vauhdilla eteenpäin. Kivun kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii kuitenkin myös ihmismielen tuntemista.
Pelkästään usko kipulääkkeen tehoon voi Kalson mukaan aktivoida kivun säätelyyn osallistuvat, opioidia välittäjäaineenaan käyttävät hermoverkot. Näin kipu voi lievittyä, vaikka uskon kohde olisi keittosuola. Näillä ihmisillä myös opioidilääkkeet vaikuttavat tehokkaammin. Jos taas oma opioidijärjestelmä toimii heikosti, ei morfiinikaan lievitä kipua kunnolla.
Välittäjäaineet säätelevät myös kipua
- Vammat, leikkaukset, infektiot, aineenvaihdunnan sairaudet, selkäydinvammat ja aivoinfarktit voivat kaikki aiheuttaa pitkäaikaisia kiputiloja, joissa hermosto eli viestinsiirtojärjestelmä on vaurioitunut. Hermosto on kuitenkin muovautuva ja se pystyy korjaamaan suurimman osa vaurioista, totesi Kalso.
Kuitenkin noin 3-5 prosentille jää hermovammojen jälkeen voimakas elämänlaatua vahvasti alentava hermokipu. Silloin ympäristön normaalitkin ärsykkeet, kuten kosketus voi muuttua kivuliaaksi. Kipu saattaa olla jatkuvaa ilman mitään ärsykettäkin. Jatkuvasta kivusta aiheutuva ärtymys, masennus, ahdistus ja unettomuus pahentavat kipukierrettä entisestään.
Ihmisten erilainen kyky korjata hermovammoja tai aktivoida kivunhillintäjärjestelmäänsä selittää osan siitä hermovammojen seurausten vaihtelevuudesta. Hermon kasvutekijät vaikuttavat vahvasti hermovaurion paranemiseen. Hermoston kemialliset välittäjäaineet opioidipeptidit, noradrenaliini, dopamiini ja serotoniini säätelevät paitsi mielialaa myös kipua. Esimerkiksi keskushermoston välittäjäaine, kolekystokiniini voimistaa ahdistusta ja estää mm. morfiinin vaikutuksia. Ahdistus lisää kivun kokemusta kuten masennuskin.
Kaikkien kipujen aiheuttamaa kärsimystä lisäävät tietämättömyys kivun syystä, vaikeus saada apua, tehottomat hoidot ja tunne oman kehon hallinnan menettämisestä. Kun potilas ei voi hallita kipuaan, alkaa kipu hallita potilasta, totesi Kalso.