Pääministerin epäisänmaallisuussyytös oli kova, mutta Suomen ei pidä paljastaa neuvottelukorttejaan etukäteen. Mari Kiviniemi provosoitui, kun oppositio provosoi.
Presidentti Mauno Koivisto tapasi aktiivivuosinaan sanoa, että ei pidä provosoitua, kun provosoidaan. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) unohti tuon viisauden keskiviikkona arvostellessaan eduskunnan oppositiota epäisänmaalliseksi.
Kiviniemen harkitsemattomat sanat olivat oppositiolle kuin taivaan lahja runsas kuukausi jo ennestään kihelmöiviä eduskuntavaaleja. Oppositio repäisikin teatraalisesti vaatteensa ja vaati pääministeriä pyytämään sanojaan anteeksi. Yön yli nukuttuaan Kiviniemi pyysi anteeksi huonoja sananvalintojaan, mutta ei muuten perunut puheitaan. Tämäkään ei vielä riittänyt SDP:n puheenjohtajalle Jutta Urpilaiselle.
Itse asiassa pääministeri on aivan oikeassa. Suomi menettäisi neuvottelukorttinsa EU:ssa, jos hallitus kertoisi etukäteen julki, kuinka suureksi se olisi valmis kasvattamaan omaa vastuutaan huonossa taloushapessa oleville euromaille ehkä annettavista lainatakuista.
Muussa Kiviniemi kävelikin sitten suoraan opposition ansaan. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) penäsi häneltä taitavasti, miksei hallitus voi kertoa julki, kuinka pitkäksi takuupiikkiä oltaisiin valmiit venyttämään. Epäisänmaallisuusmylläkkä lähti liikkeelle tästä penäyksestä.
Pitämällä sinänsä perustellusti neuvottelutavoitteet salassa hallituspuolueet tietysti katsovat toisella silmällä vaaleja. Niille olisi poliittisesti riskialtista kertoa ennen vaaleja, että Suomi olisi tarvittaessa valmis tuplaamaan lainatakuunsa 16 miljardiin euroon.
Eri asia on, että ainakin jokin oppositiopuolueista voi nousta vaalien jälkeen hallitukseen ja joutua tekemään juuri niitä päätöksiä, joita se nyt oppositiossa vastustaa. Ja myös toisin päin: nykyinen hallituspuolue voi joutua oppositioon ja kääntyä vastustamaan sitä, mitä hallituksessa vielä kannatti.
Vaikka epäisänmaallisuussyytös oli kova ja harvinainen ja sananvalinnat onnettomia, tuskinpa Kiviniemi oli liikkeellä ihan perusteitta. Tietoja takuusumman nostosta on liikkunut jo viikkotolkulla, ja jostakin ne ovat vuotaneet. Ja kertoihan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) tuoreessa kirjassaan hallituksen EU-ministerivaliokunnan keskustelleen takuusummasta jo tammikuussa.
Suomi on tähän mennessä sitoutunut takaamaan Kreikan ja Irlannin lainoja kahdeksan miljardin euron edestä. Kiviniemi sanoi ilmoituksessaan eduskunnalle, ettei Suomi hyväksy lainakapasiteetin kasvatusta yli 440 miljardin euron. Jos tuo summa jouduttaisiin käyttämään kokonaan, Suomen takuuvastuu saattaisi tuplaantua.
Varmaa tämä ei kuitenkaan ole. Vaaravyöhykkeessä olevat Espanja ja Portugali kiristävät nyt talousvöitään, eikä niiden mahdollisista lainatarpeista ole vielä varmuutta. Lainarahastoa pitää joka tapauksessa panna uusiksi, sillä nyt sitä ei voida teknisistä syistä käyttää täysimääräisesti. Lisäksi edessä voi olla se, että Irlannin ja Kreikan lainakorkoja joudutaan alentamaan. Talouskomissaari Olli Rehn on jo esittänyt tätä. Lisäksi niiden korkotasot ehkä vedetään yhtä suuriksi.