Jokamiehen oikeus laajenee tulevaisuudessa myös malminäytteisiin eli niitä voi kerätä kuin marjoja tai sieniä, jos uusi kaivoslaki tulee voimaan parin vuoden päästä.
Vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko työryhmineen luovutti keskiviikkona kaivoslain uudistamista pohtineen työryhmänsä yksimielisen mietinnön elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle (kesk.)
Malminetsintä jaettaan kolmeen ei vaiheeseen, josta ensimmäinen on näytteenotto-oikeus, toinen vaihe on etsintätyö ja kolmas on valtausvaihe.
Liukko tähdentää, että malminetsinnässä ja uusien kaivosten avaamisessa on jo noudatettu monia hyviä käytäntöjä ilman lakiakin. Nyt pääosin 1950-luvulla valmisteltu ja 1965 käyttöönotettu laki on käynyt vanhanaikaiseksi.
Uutta on jokamiehen näytteenotto-oikeuden lisäksi se, että kunta saa sanoa viimeisen sanan uraanikaivoshankkeissa, vaikka hallitus katsoisi hankkeen olevan valtion edun mukainen. Sekä Liukko että Pekkarinen painottavat, että nytkin hallitus on kunnioittanut kuntien oikeutta päättää viimekädessä asiasta.
"Työryhmä antaa hyvän perustaan uudistaa ikivanha kaivoslaki. Esitys vastaa modernin yhteiskunnan tarpeita. Uudessa laissa poistetaan tarpeetonta byrokratiaa kaivostoiminnasta, samalla kun yksityisten kansalaisten, yhteiskunnan ja ympäristön näkemykset sovitetaan entistä paremmin yhteen", muotoili Pekkarinen mietinnön luovutustilaisuudessa.
Uraani erillään
muista malmeista
Pekkarinen kehui työryhmää, että se on nostanut uraanin erilleen muista malmeista. "Kunnioitan paikallista demokratiaa eli kunnan näkemystä."
"Uraanikaivoksen perustaminen vaatii myös kunnan suostumuksen, vaikka valtio katsoisikin kaivoksen yleishyödylliseltä kannalta tarpeelliseksi", painottaa Liukko
Pekkarinen sanoo pitävänsä työryhmän näkemyksestä. "On hyvä, että tämä periaate on mukana uudessa lainsäädännössä. Kuusamossa oli esimerkiksi rajoitettu valtauslupa, jota kaupunki ei kannattanut."
Uraanin etsinnässä työ- ja elinkeinoministeriö on tähänkin asti suorittanut aina laajan kuulemisen. Nyt laaja kuuleminen on myös lakiehdotuksessa.
"Vanhassa kaivoslaissa on vähän mainintoja kansalaisten kuulemisesta, mutta uudessa esityksessä kuuleminen laajenee. Maanomistajat ovat aina asianosaisia ja heitä kuullaan aina. Myös seudun asukkaat voivat esittää mielipiteensä", selvittää Liukko.
Uusi lakiehdotus punnitsee nykyistä tarkemmin kaivostoiminnan haittoja ja hyötyjä, erityisesti ympäristön kannalta.
"Maa, joka käyttää ydinvoimaa, ei voi periaatteessa ottaa kielteistä kantaa uraanin louhintaan. Se olisi moraalisesti täysin kestämätöntä", painottaa Pekkarinen.
Kullan konekaivuu
loppumassa
Kullanhuuhdonta saa uraanin tavoin oman kokonaisuutensa lakiehdotuksessa. Kullanhuuhdonta valtion mailla vaatii huuhdontaluvan. Aikaisemmat huuhdontaan myönnetyt kaivosoikeudet lakkaisivat siirtymäajan jälkeen.
Kaivosoikeuksien haltijoilla olisi kuitenkin etuoikeus hakea uuden lain mukaista kullanhuuhdontalupaa.
Lakiehdotus rajoittaisi koneellista kullanhuuhdontaa Lemmenjoen kansallispuistossa siirtymäajan jälkeen. "Tarkoituksemme on, että koneellinen kullanhuuhdonta loppuu aikaa myötä kokonaan", painottaa Liukko.
Luonnonsuojeluliiton mielestä kaivoslakia pitää vielä parantaa. "Uraani pitää poistaa laista ja kaivosluvat siirtää ympäristölupavirastoille. Kaivoslain uudistus on oikeansuuntainen, mutta riittämätön", sanoo luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola."
Työryhmän esitys lähtee nyt lausuntokierrokselle. Pekkarinen toivoo, että uusi laki tulisi nopeutetussa aikataulussa voimaan jo 2010.