Oulu
Naisia on tänään maanantaina eduskunnassa tarkistuttamassa valtakirjaansa vain yksi enemmän kuin edellisellä vaalikaudella. Uudessa eduskunnassa on 125 miestä ja 75 naista.
Viime vuosikymmenen tavoite sadasta naisesta eduskuntaan on edelleen toteutumaton unelma. Naisten marssi eduskuntaan on kilpistynyt 40 prosentin lasikattoon. Naisten eteneminen yli 40 prosenttiin kansanedustajista näyttää olevan kivimuuri, jonka yli ei kiivetä ilman puolueiden aktiivisia toimia.
Vaalitilastot ovat tähän asti vahvistaneet arviota, jonka mukaan naisten määrä eduskunnassa kasvaa samaa tahtia kuin heidän ehdokasmääränsä. Havainnon tukena on miesten eteneminen politiikassa - mitä enemmän miehiä on ehdolla, sitä enemmän heitä tulee valituksi.
Viikko sitten käydyissä eduskuntavaaleissa miesten osuus ehdokkaista oli 60,2 prosenttia ja naisten 39,8 prosenttia. Vaaleissa oli ehdolla 2 029 ehdokasta, heistä miehiä oli 1 221 ja naisia 808. Suhdeluku toistuu vaalituloksessa. Valituksi tulleista kansanedustajista miehiä on 62,5 prosenttia ja naisia 37,5 prosenttia. Valituksi tulleista naisia oli siten hieman vähemmän kuin heitä oli ehdokkaina.
Keskusta ratkaisijana
Naisten edustuksesta politiikassa piakkoin väittelevä politiikan tutkija Jaana Kuusipalo Tampereen yliopistosta muistuttaa, että suurissa puolueissa, jopa keskustassa, naisten osuus ehdokkaista oli nyt yli 40 prosenttia.
"Puolueet olivat panostaneet ainakin määrällisesti naisten asemaan, mutta vaalitaistelussa on otettava huomioon myös ehdokkaiden painoarvo", hän toteaa.
Naisten osuus kolmen suuren puolueen valituista kansanedustajista jäi ehdokasmäärää pienemmäksi. SDP:n ehdokkaista 48 prosenttia oli naisia ja valituista kansanedustajista 45,3 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaista 49,1 prosenttia oli naisia ja valituista 37,5 prosenttia. Sen sijaan keskustan ehdokkaista 41,5 prosenttia oli naisia, mutta valituista vain 23,6 prosenttia.
SDP:ssä naisten määrä kasvoi kahdella, kokoomuksessa väheni kahdella ja keskustassa pysyi ennallaan, vaikka puolue sai vaalivoiton.
Kuusipalo hoksauttaa, että naisten eteneminen keskustassa riittäisi pitkälti tasa-arvon toteutumiseen, sillä suurista puolueista nimenomaan keskustassa naisten edustavuus on kautta aikojen ollut heikompaa kuin SDP:ssä tai kokoomuksessa.
Vihreillä oli ehdokasasettelussa ainoana puolueena parin prosentin naisenemmistö, mutta valituista jo 78,6 prosenttia. Vihreissä vaalien logiikka toimii naisia suosivasti samalla tavalla kuin se muissa puolueissa toimii miesten hyväksi. Naisten määrä kasvoi kahdella.
Uudet keinot käyttöön
Kuusipalon mukaan naisten ehdokasmäärän kasvattaminen on toiminut tasa-arvoa suosivasti. Nyt kehitys näyttää pysähtyneen, naisten ehdokasmäärän kasvu ei enää näy tuloksessa.
Kuusipalon mukaan puolueiden pitää kampanjoinnissa ja rahoituksessa kiinnittää naisten ehdokkuuteen enemmän huomiota, jos heidän määräänsä halutaan kasvattaa. "Jos tavoitteena on neljä paikkaa, on tehtävä töitä sen eteen, että saadaan kaksi miestä ja kaksi naista", Jaana Kuusipalo toteaa.
Puolueilla pitäisi Kuusipalon mukaan olla vahvempi tavoite ja tarve nostaa naisia tasapuolisesti listoille jäsenäänestyksen jälkeen. Myös sukupuolinäkökulma pitäisi ottaa vaalitaktikointiin mukaan samalla tavalla kuin taktikoidaan vahvojen ja epävarmojen ehdokkaiden puolesta.
Kuusipalo ehdottaa, että esimerkiksi jäsenvaalissa puolueet voisivat asettaa erikseen naisten ja miesten listan, joista yhtä monta valittaisiin varsinaiselle ehdokaslistalle.
Kuusipalo muistuttaa, että Ruotsissa naisten määrää eduskunnassa on pystytty kasvattamaan määrätietoisella työllä. Naiset ja miesten nimet vuorottelevat useimpien puolueiden ehdokaslistalla.
Koska Ruotsissa on käytössä listavaali, voi äänestäjä tasa-arvoa toteuttavan puolueen valitsemalla varmistaa, että myös naiset pääsevät läpi.
Ruotsin viime syksyn vaaleissa naisten osuus kansanedustajista nousi 44 prosentista 45,3 prosenttiin. Ruotsin pääministeri Göran Persson on kertonut olevansa feministi. Pääministeri Paavo Lipposelta (sd.) feministitunnustus ei vielä luontunut vaalikampanjan tv-haastattelussa.
Naiset ovat hieman aktiivisempia äänestäjiä kuin miehet. Sen luulisi näkyvän valinnoissa. Muutokset ehdokkaan sukupuolen valinnassa ovat hitaita. Naiset äänestävät varsin tasaisesti mies- ja naisehdokkaita, mutta miehet suosivat edelleen enemmän omaa sukupuoltaan.
"Suhteellinen vaalitapa ja d'Hondt'n järjestelmä voi vaikuttaa niin, että vaikka naiset antaisivat äänensä naisehdokkaalle, ei se välttämättä kumuloidu naisille, vaan vastaan astuu vaalimatematiikka", Jaana Kuusipalo toteaa.
Esimeriksi Uudenmaan äänikuningatar Tanja Karpela (kesk.) veti huikealla äänisaalillaan muutaman miehen perässään eduskuntaan. Myös Anneli Jäätteenmäki (kesk.) veti Helsingissä perässään eduskuntaan vaatimattoman henkilökohtaisen äänimäärän keränneen Pertti Salovaaran.
Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa naiset saavuttivat historiallisen vaalitoivoton, 77 paikkaa. 58 prosenttia naisista ja 25 prosenttia miehistä äänesti naista. Naiset saivat 39,5 prosenttia paikoista 41,2 prosentin ehdokasmäärällä. Naisia oli tuolloin ehdolla ja myös eduskunnassa enemmän kuin kertaakaan sitä ennen tai sen jälkeen.
Pohjois-Suomessa kansanedustajien miesvalta vahvistui käydyissä eduskuntavaaleissa. Pohjoisten vaalipiirien 25 kansanedustajasta vain 7 on naisia. Oulun vaalipiiristä valittiin kuusi ja Lapista yksi nainen.