Mitä kivikukolle pitäisi tehdä? Kerro ehdotuksesi soittamalla Kalevan toimitukseen numeroon 08-5377 316 tänään keskiviikkona kello 10-13. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen kotimaa@kaleva.fi tai kertoa mielipiteesi Kaleva.plussan Juttutuvassa sivulla www.kaleva.fi. Lukijoiden ehdotuksia esitellään Kalevassa torstaina.
Jos Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyy elokuussa matkakeskuksen kaavan, Hallituskadun päässä sijaitseva kivikukko puretaan. Sota-aikana rakennettu vara-asema joutuu lähtemään, koska kaavaehdotuksessa asemahallin sisäänkäynti sijoittuu sen paikalle.
Kaavasta keskusteltaessa kivikukkoa on esitetty siirrettäväksi, mutta päätöstä sen kohtalosta ei ole tehty.
VR:n kiinteistöpäällikkö Aimo Karjalainen kertoo, että kivikukon siirtäminen on teknisesti mahdollista. Rakennelma on sisältä betonia, ja päältä se on verhoiltu luonnonkivillä. Betonin ja kiven välissä on maatäyttö.
Ainoastaan kivet voidaan siirtää uuteen paikkaan sellaisinaan. Kun kivikukko poistetaan nykyiseltä paikaltaan, betonisydän joudutaan särkemään. Karjalaisen mukaan betonirakenne on niin raskas, ettei sitä voida liikutella mihinkään.
Kivikukon voi kiinteistöpäällikön mukaan koota ulkopuolisilta osiltaan entistä vastaavaksi. Tämä onnistuu, kun kivet numeroidaan ja kasataan alkuperäiseen järjestykseen.
Täysin alkuperäisenä kivikukko ei siis siirrettäessä säily. "Käytännössä siirtäminen tarkoittaa samaa kuin uudelleen rakentaminen", Karjalainen tiivistää.
Rakennuksen arvo
kärsii siirtämisestä
Ajatus kivikukon siirtämisestä ei tyydytä Oulu-seuran puheenjohtajaa, arkkitehti Kaarina Niskalaa. Hänen mukaansa kivikukon kulttuurihistoriallinen arvo kärsii, jos se viedään uuteen ympäristöön.
"Rakennus tai rakennelma on aina arvokkain alkuperäisellä paikallaan. Siinähän se kertoo historiasta. Kivikukko on tehty sotien aikana pommisuojaksi ja vara-asemaksi. Koska se liittyy ehdottomasti rautatieasemaan, sen siirtäminen muualle tuntuu kummalliselta."
Niskalan mielestä kivikukko tulisi ehdottomasti säilyttää nykyisellä paikallaan. Siirtäminen on hänelle "kahdesta pahasta pienempi" eli parempi vaihtoehto kuin hävittäminen kokonaan.
"Mutta mikä sellainen paikka olisi, missä se samalla tavalla kertoisi historiasta? Minulla ei ole siihen ehdotusta", hän sanoo.
Myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen maankäyttöpäällikkö Tapio Tuuttila lähtee siitä, että kivikukko tulisi säilyttää alkuperäisellä paikallaan. Jos se ei ole mahdollista, hän kannattaa rakennelman siirtämistä.
Tuuttila ei osaa tarkasti määritellä paikkaa, johon kivikukon voisi siirtää, mutta näkisi sen tulevaisuudessakin rakennetun ympäristön lomassa.
Hänen mieleensä tulevat esimerkiksi radan Raksilan puoleiset alueet.
"Kun kivikukko on kerran tehty vara-asemaksi, sillä olisi arvoa radan läheisyydessä", Tuuttila toteaa.
Maankäyttöpäällikön mielestä kivikukon siirto voisi tapahtua pienellä viiveelläkin. Hän ei lähtisi sijoittamaan kivikukkoa hätiköiden esimerkiksi jonkin puistoympäristön osaksi vaan miettisi tarkoin, mikä sen käyttötarkoitus voisi olla.
Tuuttilan mielestä kivikukko voisi toimia esimerkiksi eräänlaisena "huomiopisteenä" matkakeskuksen maanalaisiin osiin kuljettaessa.
"Olisi helppo sanoa, että siitä sisäänkäynnistä, missä kivikukko on. Se olisi ihmisten mielessä ja sen avulla voisi opastaa", Tuuttila esittää.
Oulun kaupungin asemakaavapäällikkö Matti Karhula kertoo, ettei ajatusta kivikukon siirtämisestä ole kuopattu.
"Mitä kivikukolle purkamisen jälkeen tapahtuu, on täysin rakennushankkeeseen ryhtyvän hallussa", hän toteaa. Tämä tarkoittaa siis VR Yhtymää.
Karhulan mukaan kivikukko on suunnitteluvaiheessa ollut siirrettynä Kauppurienkadun päähän.
"Siellä sillä ei kuitenkaan olisi ollut toiminnallista motiivia", Karhula lisää.