Kierikissä vuosittain 3 500-4 000 koululaista pääsevät vuodenvaihteessa näkemään uuden opetuselokuvan kivikautisesta käsityöstä, jossa ranskalainen arkeologi Florent Rivere näyttää, kuinka valmistuvat esimerkiksi kivikautinen silmäneula tai keihäänkärki.
"Florent on opettanut meille esimerkiksi, kuinka luun saa halkaistua juuri siitä kohtaa, kuin sen itse haluaa", arkeologi Sami Viljanmaa.
Rivere työskentelee Niauxin esihistoriakeskuksessa Etelä-Ranskassa lähellä Espanjan ja Andorran rajaa. Hän on itse käsikirjoittanut tänään keskiviikkona kuvattavan, noin 15 minuutin elokuvanpätkän, jonka kuvaa Mika Friman.
Viljanmaa kehuu myös Riveren tulentekotekniikoita.
"Olen oppinut häneltä esimerkiksi hyviä työasentoja kitkatulia tehtäessä", hän kertoo.
Rivereen taas häikäistyi ylipäätään nähdessään Kierikin.
"Kun näin paikan, kiinnostuin heti. Ihmiset olivat vielä metsästäjiä ja keräilijöitä. Maanviljelystä ei vielä harrastettu. Skandinaviassa oli hyvin erilaista kuin muualla Euroopassa", hän hehkuttaa.
Mutta kun ryhdytään puhumaan tulesta, silloin Rivere vasta syttyykin. Hän alkaa esitellä kenties vanhimmaksi tiedettyä tapaa tehdä tulet.
"Alpeilta löydetyltä Ötziltä löytyivät tulentekovälineet, piikiveä, taulakääpää sekä pyriittiä", hän kertoo ja näyttää, kuinka Ötzi lienee laittanut kylmän iskiessä tulet, noin 3 300 vuotta sitten.
Lisäksi Rivere esittelee "rautasytkäreitä" kuten hän niitä nimittää; eräänlaisia pitkälle kehitettyjä kiviä, joilla sytytetään tuli. Yksi on noin sadan vuoden takaa Tiibetistä, toinen taas on Afganistanista ja on yli 2 000 vuotta vanha.
Kyseessä on aitoa, eurooppalaista yhteistyötä, minkä taustalla on EU:n rahoittama ADEP-hanke, kertoo Kierikin johtaja Leena Lehtinen. Hän on hankkeen tiimoilta reissannut ympäri Eurooppaa ja hyrisee tyytyväisyyttään.
"Me olemme oppineet hurjasti keskieurooppalaisesta paleoliittisesta aikakaudesta ja kehittäneet Kierikin matkailutuotetta", hän summaa vuoden lopussa päättyvästä hankkeesta saatuja kokemuksia.
Lehtinen kertoo, että Kierikissä vierailleet euroopanelävät eivät vain toki ole pelkästään olleet antopuolella.
"He ovat vaikuttuneet kehittyneestä organisaatiostamme, siisteydestämme ja tekemisen meiningistämme. Ulkomailla kun ne palatsit ovat siellä valmiina, niin heistä on hienoa, että olemme rakentaneet tämän hirsimajamme tänne", Lehtinen kuvailee.