Kun makaa päivät pitkät sohvalla ja palkitsee itsensä herkuilla, alkaa pian housunkaulus kiristää. Asialla ovat kivikautiset geenimme, jotka eivät oikein sopeudu avaruusajan ympäristöön.
Lääketieteen tohtori Jussi Naukkarinen kirjoittaa tuoreessa Duodecim-julkaisussa geeniperimän yhteydestä nykyajan kansantauteihin.
Hänen mukaansa meitä ei ole ohjelmoitu pelkästään himoitsemaan energiaa antavia rasvoja ja sokereita. Perimämme vaikuttaa myös siihen, miten me energian käytämme.
Amerikkalainen geneetikko James V. Neel hämmästeli jo 50 vuotta sitten, miksi diabeteksen kaltaiset hyvinvointitaudit ovat niin yleisiä. Hänen kehittämänsä säästögeeniolettamuksen mukaan lihavuus ja diabetes ovat seurausta geeniperintömme ja nyky-ympäristön epäsuhdasta.
Kivikautisilla esi-isillämme ravinnonhaku vaati yleensä ankaria ponnistuksia ja elämä vaihteli niukkuuden ja yltäkylläisyyden välillä. Parhaiten energiaa varastoineet ihmiset pääsivät lisääntymään ja siirtämään geenit seuraavalle sukupolvelle. Vielä nykyään geenimme patistavat kerryttämään ravintovarastoja, mikä näkyy vyötärönympäryksissä.