Kolumni

Kivihiili-Helsinki teki lehmästä suotta syntipukin

Kiihtyvät äänenpainot vaativat nautakarjatalouden alas ajamista Suomessa.

Kolumnin kirjoittaja on Kalevan verkkotoimittaja Heikki Uusitalo.
Kolumnin kirjoittaja on Kalevan verkkotoimittaja Heikki Uusitalo.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kiihtyvät äänenpainot vaativat nautakarjatalouden alas ajamista Suomessa. Viimeisimpänä Helsingissä on linjattu, että lihan ja maidon kulutus kaupungin yksiköissä puolitetaan, ja Helsingin yliopiston ravintoloissa luovutaan naudanlihan käytöstä kokonaan.

Toivoa sopii, että moinen pöljyys ei leviä kivihiili-Helsingin ulkopuolelle.

Nurmiviljelyllä on nimittäin täysin ratkaiseva merkitys suomalaiselle ruoantuotannolle. Nurmen hyödyntäminen ihmisravinnoksi ei onnistu suoraan, vaan siihen tarvitaan väliin jalostaja, joka muuttaa nurmen ihmiselle sopivaksi ruoaksi. Tuo jalostaja sattuu olemaan nauta, joka tuottaa nurmesta maitoa ja lihaa.

Nurmien viljely on yleisin pellonkäyttömuoto Suomessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan puolet maataloustulosta tulee nurmeen perustuvasta tuotannosta. Siksi nautakarjatalouden edellytysten heikentäminen on suora isku maataloutemme painavinta ydintä kohtaan. Samalla tuo isku uhkaa ruokaomavaraisuuttamme ja koko maatalouselinkeinoa sekä maaseutujamme.

Nurmien viljelyyn on useita hyviä syitä: Pohjoisiin olosuhteisiin se on hyvä ja tuottava pellonkäyttömuoto. Nurmien viljely pitää huolta peltomaan rakenteesta. Pellot voidaan pitää kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Nykynäkemyksen mukaan nurmi ylläpitää maaperässä suurempaa hiilimäärää kuin viljakasvit. Ihan pieni etu ei ole sekään, että nurmipelloilta syntyvät fosforivalumat ovat uusimman tutkimuksen mukaan huomattavasti muita pellonkäyttömuotoja pienemmät.

Lyhyesti voi sanoa, että nurmiviljelylle ei ole Suomessa uskottavaa ja järkevää vaihtoehtoa. Siksi nautakarjatalous on olennainen osa kestävää ruoantuotantoa.

Maito- ja lihakeskusteluun on myös levinnyt ideologinen höpönlöpö. Suomalainen tuotanto on kansainvälisessä vertailussa omaa luokkaansa, mutta sitä ei useinkaan oteta huomioon.

”Täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin”, totesi Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Perttu Virkajärvi vastikään Ilta-Sanomissa.

Maininnan arvoinen poikkeus kansainvälisiin vertailukohtiin on esimerkiksi se, että Suomessa naudoille ei syötetä soijaa. Kotimaisen tuotannon vuoksi ei raivata Amazonin sademetsää.

Maidontuotannossa tavoitellaan Suomessa nollahiilijalanjälkeä. Valiolla se on tavoitteena vuonna 2035. Tässä hankekokonaisuudessa ovat mukana muun muassa Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto. Tulevaisuudessa maito voikin olla yksi vähäpäästöisimmistä elintarvikkeista. Valtavan suuri sen hiilijalanjälki ei ole nytkään.

Suomessa maidontuotannosta syntyy arvokkaita sivuvirtoja, joista yksi on liha. Neljä viidesosaa kotimaisesta naudanlihasta on peräisin maidontuotannosta. Liha kannattaa syödä eikä kipata kaatopaikalle. Maidon- ja lihantuotannon yhdistelmä on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellinen, ja pienentää suomalaislihan hiilijalanjälkeä.

Yksi typerä argumentti maitoa vastaan on se, että se ei ole välttämätöntä ihmiselle. Ei tietenkään ole. Mikään yksittäinen elintarvike ei ole. Maito on kuitenkin ravitsemusarvoiltaan erinomainen tuote.

Kaurajuomat eivät esimerkiksi ole hyviä proteiinin lähteitä, oikea maito on. Siksi näiden kahden hiilijalanjälkeä ei voi verrata suoraan keskenään. Jos niitä järkevällä tavalla vertaa, maito pärjää varsin hyvin

"Lyhyesti voi sanoa, että nurmiviljelylle ei ole Suomessa uskottavaa ja järkevää vaihtoehtoa. Siksi nautakarjatalous on olennainen osa kestävää ruoantuotantoa."