Kiviharjun kuntoutumisklinikka ei pysty ottamaan hoitoon kaikkia huumehoitoa tarvitsevia. Subutex-korvaushoitoon pääsy on tällä hetkellä pysähdyksissä eikä tilanteeseen ole näkyvissä helpotusta.
"Viime marraskuussa alkanut korvaushoito tulppasi tilanteen vuoden loppuun mennessä eikä osastohoitoja ole voitu järjestää koko keväänä. Kesäaikanakin tulee paussia vieroitushoitojen suhteen", sanoo Kiviharjun johtaja Erkki Perkiö.
Päihde- ja huumehoitoja antavan Kiviharjun neljäpaikkaisella vieroitusosastolla on kolme potilasta ja avohoitopuolen 15 paikkaa ovat täynnä. Jonossa hoitoon pääsyä odottaa jo 11 henkilöä.
Perkiö pelkää huumeongelman vain vaikeutuvan, mutta uusien asiakkaiden hoitoon pääsystä ei ole tietoa. "Korvaushoitoihin kannattaisi satsata taloudellisista ja inhimillisistä syistä." Perkiö painottaa, että huumehoidot eivät ole vaikeuttaneet alkoholistien ja muiden päihteiden käyttäjien hoitoon pääsyä.
Perkiön mukaan syynä ahdinkoon on vaativan korvaushoidon aloittaminen liian pienillä resursseilla. "Väkeä on vähän ja kaupunki vähensi ostopalvelumäärärahojaan." Perkiön mielestä tulppa saataisiin laukeamaan palkkaamalla lisää henkilökuntaa ja lisäämällä hoitopaikkoja. Valtion huumehoitoihin varatuista lisämäärärahoista Kiviharjulle myönnettiin vain 195 000 euroa anottujen 300 000 euron sijaan.
Kiviharjun kuormitusta lisäsi avohoitoasiakkaiden siirto psykiatrian klinikalta Kiviharjuun. Henkilökuntavajaus on jo hälyttävä. Hoitohenkilökuntaa on neljä. "Vuosi sitten ei ollut jonoja", sanoo sairaanhoitaja Marita Arvela.
Kitkakoti yritysssaneeraukseen
Kuntien säästöt huumehoitorahoista rokottivat hoito- ja kuntoutuspalveluja myyviä palveluntuottajia. Esimerkiksi Suomen Huumekuntoutuksen ylläpitämä Kitkakoti joutui viime vuoden lopulla yrityssaneeraukseen, koska asiakasmäärät romahtivat 40 prosenttia. Kitkakodin toimitusjohtaja Matti Ervasti sanoo, että yrityssaneerauksen ja työntekijöiden sekä toiminnan supistamisen vaihtoehtona olisi ollut konkurssi. Saneerauksessa työntekijämäärä putosi 60:sta 32:een, mutta Ervastin mukaan irtisanomisilta vältyttiin työntekijöiden hakeuduttua muualle. Myös asiakaspaikkojen määrää karsittiin.
"Nyt asiakasmäärä on sama kuin vuonna 2002. Toiminta on sopeutettu tähän tilanteeseen ja kaikki laskut on pystytty hoitamaan ajallaan."
Kitkakoti toimii Kuusamossa, Rovaniemen maalaiskunnassa, Alavudella sekä Oulussa. Kitkakodin kuntoutus- ja tukiasumispaikat ovat lähes täydessä käytössä. Erona entiseen on, että kuntien lähettämät asiakkaat ovat aiempaa huonommassa kunnossa, Ervasti moittii kuntien säästöjen vaikutuksia. "Kunnat katsovat tarkemmin, ketkä pääsevät hoitoon."
Kilpailu hoito-
paikoista kiristynyt
Kilpailu huumehoitopalvelumarkkinoilla on kiristynyt. Kuntien omien päihdehoitoyksiköiden rinnalle on tullut monenkirjava joukko hoitopaikkoja, jotka myyvät palvelujaan kunnille. Stakesin tilastojen mukaan avopalveluyksiköiden määrä nousi 30:stä 54:een vuosien 2000 ja 2003 välisenä aikana. Laitoshoitoyksiköiden määrä nousi samana aikana 13:sta 43:een. Suurin osa paikoista toimii etelä-Suomessa, sillä Pohjois-Suomessa oli vuoden 2002 tietojen mukaan kuusi avohoidon ja neljä laitoshoidon huumehoitopaikkaa. Laitospaikkoja koko maassa vuonna 2002 oli noin 620.
Vuonna 2001 Roinilan kartanossa Utajärvellä huumekuntoutuspalvelutoiminnan aloittanut Merimajakka on laajentanut toimintaansa voimakkaasti. Yhdistyksellä on Roinilassa päihdekuntoutus- ja perheyksikkö, hoidonarviointi- ja jatkokuntoutusyksikkö Päivärinteellä Muhoksella sekä nuorten tukiasumis- ja koulutuspalveluja Oulussa. Uusinta yksikköä odotellaan Kempeleeseen.
Toimialajohtaja Harri Talman sanoo, että kilpailu alalla on kiristynyt. "Vain vaativinta hoitoa tarvitsevat asiakkaat pääsevät hoitoon", Talman huomauttaa.
Toiminnanjohtaja Jarkko Soronen Kitkakodista sanoo, että 1990-luvun lopulla voimakkaasti lisääntyneet perhekodit myyvät kunnille myös huumehoitopalveluja, vaikka joissakin tapauksissa oikea hoitopaikka olisi varsinainen huumehoitopaikka. Perhekotipaikka on halvempi kuin huumehoitoyksikkö ja Soronen haistaa tässä kuntien puolella arveluttavaa säästöpolitiikkaa. Hänen mukaansa laatu on huumehoidossa kaikkein tärkeintä ja yleensä kunnissa ymmärretään hoidon tarve, mutta hoitoon pääsy tapahtuu hyvin myöhään - päinvastoin kuin tuoreessa kansallisessa huumausaineraportissa suositellaan.
Talman arvioi, että hoitoa tarvitseville löytyy oikea paikka, mutta kuntien tilanne vaihtelee suuresti.