Suomalaiset lähettävät kivinäytteitä Geologian tutkimuskeskukseen (GTK) selvästi aiempaa enemmän. Kansannäytteitä lähetettiin viime vuonna 6 200–6 300 eli noin tuhat enemmän kuin toissa vuonna.
Esimerkiksi yhdeksän vuotta sitten näytteitä lähetettiin vain noin 4 000.
Vilkastuminen johtuu luontoharrastuksen kasvamisesta, kansannäytetoiminnan tehostumisesta ja kaivosteollisuuden uudesta tulemisesta, arvelee GTK:n kansannäytetoiminnan vastaava geologi Jari Nenonen.
”Joka vuosi löytyy erittäin hyviä näytteitä, jotka johtavat selvityksiin. Kansalaiset saavat aikaan asioita, joilla on merkitystä kansantaloudelle.”
Kansannäytetoiminta tarkoittaa sitä, että GTK:lle voi lähettää kivinäytteitä tutkittavaksi ilman maksuja, mikä on ainutlaatuista koko maailmassa. Näytteet voivat olla malmia, teollisuusmineraalia ja luonnon- tai korukiveä.
Kiviharrastaja Pentti Paavola etsii kiviä yleensä Haukiputaan ja Kiimingin välillä.
”Minulla on käsitys, että siellä on jokin parempi paikka, mutta en pysty sanomaan, onko se kyllin hyvä. Irtokivistä on tullut niin hyviä näytteitä, että siellä voi olla mitä vaan.”
Ennen lähtöään Paavola suunnittelee kohteen ja arvioi, mitä sieltä voi löytyä.
”Alueet, joissa on aurattu tai tehty metsäojitusta, ovat hyviä. Jos muut eivät ole käyneet penkomassa, itsellä on suuri mahdollisuus löytää jotain uutta.”