Lukiolaisten koko kouluaikana lukemien kirjojen määrä on laskussa. Viimeisen vuosikymmenen aikana kokonaisteosten määrä on pudonnut parikymmentä prosenttia. Pudotus selittyy sillä, että pakollista kaunokirjallisuutta on entistä vähemmän, sillä on opetuksessa on siirrytty lyhyempien tekstien lukemiseen.
Osasyynä pudotukseen on vuoden 1994 tuntijakomuutos, joka vähensi äidinkielen pakollisten kurssien määrää. Tämä selviää Juha Rikaman lukion äidinkielenopettajille lukuvuonna 1989-1990 ja 2000-2001 lähetetyistä kyselytutkimuksista.
Koulukohtaisia eroja kuitenkin on. Oulussa Laanilan lukiossa luetaan kahdesta kolmeen kokonaisteosta. Oulun Lyseon lukiossa oppilas on puolestaan kuusi pakollista äidinkielen kurssia käytyään lukenut kahdeksan kirjaa. Laanilassa luetaan pakollisena Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, maailmankirjallisuuden klassikot -kurssilla oppilas voi valita luettavansa. Lyseossa pakollisiin kuuluvat Kiven lisäksi Väinö Linnan Tuntematon sotilas, näytelmiä ja novellikokoelmia. Lisäksi luetaan vapaavalintaisia maailmankirjallisuuden klassikkoja Flaubertista Boccaccioon.
Rikaman aineistosta selviää myös, että klassikot pitävät pintansa ja nykykirjallisuus jää vähemmälle huomiolle. 1990-luvulla lukulistalla olivat vielä Anna-Leena HärkösenHäräntappoase ja Pirkko SaisionElämänmeno. Äidinkielenopettajilla ei ole varsinaista suosituslistaa kirjoista, vaan luettavat valitaan kulloisenkin kurssikirjan mukaan.
Kurkistuskirja innostaa
Kotimaisen kirjallisuuden kurssilla on Laanilassa tutustuttu muun muassa Hotakaiseen, Saisioon, Reidar Palmgreniin ja Nina Honkaseen.
"Olen jättänyt Tuntemattoman pois pakollisista, sillä uskon, että uudempi kirjallisuus motivoi enemmän oppilaita. Pojat löytävät usein sen armeija-aikana. Muutaman vuoden ajan olemme lukeneet Mikael NiemenPopuläärimusiikkia Vittulanjänkältä. Monet ovat innostuneet sen teatteri- ja elokuvaversiostakin" , toteaa Laanilan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Hanna Naalisvaara.
Lyseon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Mika Aalto kertoo, että opetuksen painopiste on klassikoissa ja lähtökohta yleissivistyksellinen. Nykykirjallisuudesta on luettu muun muassa Tervoa ja Hotakaista.
"Pääasiallinen tarkoitus ei ole sytyttää lukukipinää, vaan oppia jotain maailmasta ja hyödyntää luettua tekstiä. Yleissivistyksen kannalta klassikoitakin on luettava. Se ei välttämättä onnistu muuten kuin pakon edessä."
Naalisvaara on kehittänyt maailman kirjallisuuden klassikot -kurssille kurkistuskirjamenetelmän, jossa jokaisen on edes katseltava klassikkokirjaa. Hänen mukaansa ennakkoluulot hälvenevät ja oppilaat saattavat innostua lukemaan kirjan.
"Porkkana motivoi, oppilaalle ei riitä, että selittää kirjan lukemisen antavan henkistä pääomaa. Kivikin on alkanut sujua, kun olen pannut kirjallisuuskilpailun pystyyn. Nyt oppilaat tekevät jopa ranking-listoja siitä, kenellä on paras Kivi-tietämys."
Kirjastossa käy hävikki
Laanilan koulukirjastossa on täyttä mutta rauhallista. Osa oppilaista viihtyy netissä, osa tekee läksyjään.
Laanilan lukion ensimmäisen luokan oppilas Altti Puuronen, 17, on tullut hyppytunnilla kirjastoon läksyjen tekoon. Joskus hän lainaa sieltä kirjojakin, sillä hän on innokas lukija.
"Viimeksi lainasin Sherlock Holmesia, koska tykkään kauhu- ja jännityskirjallisuudesta. Kirjoja tulee luettua kymmeniä vuoden aikana", Puuronen paljastaa.
Laanilan koulukirjasto on jouduttu sulkemaan kirjavarkauksien vuoksi, mutta avaimen saa halutessaan opettajalta.
"Harry Potterit lähtivät heti. Nyt uusimpia kirjoja säilytetään luokassa, josta niitä saa halutessaan lainata", Naalisvaara kertoo.
Vuosittain kirjastoon tilataan viidestä kymmeneen kirjaa. Uusimpia hankintoja ovat Dan Brownin Da Vinci -koodi ja Kauko RöyhkänMiss Farkku-Suomi.
Myös Lyseon kirjasto on ahkerassa käytössä, useimmiten sieltä lainataan kursseihin liittyviä teoksia. Kirjoja hankitaan noin kymmenen vuodessa.