Liikehdintä Laatokan arvokkaiden ranta-alueiden säilyttämiseksi voimistuu Venäjän Karjalassa.
Luonnonsuojelijat pelkäävät, että seudun luonnonvarat ehditään ryöstää ennen kuin Laatokan saaristoon pitkään vireillä ollut luonnonpuisto on perustettu.
Uusin ympäristöuhka on kivenlouhinta, jolle on haettu runsaasti uusia lupia Lahdenpohjan ja Pitkärannan piireissä.
Louhinta aiheuttaa paitsi terveyshaittoja myös saastuttaa luontoa viiden kilometrin säteellä levittäytyvällä pölypilvellä.
"Ihmiset ovat entistä enemmän huolissaan rantojen taloudellisen hyötykäytön kasvusta ja asuinympäristönsä kohtalosta. Räjäytystöitä tehdään miltei ihmisten ikkunoiden alla", sanoo Karjalan luonnonsuojelujärjestön SPOK:n edustaja Olga Iljina Petroskoissa.
Laatokan seudulla on lukuisia avolouhoksia, mutta tähän asti rannikko on jätetty koskematta.
Ympäristöjärjestö SPOK:n tietojen mukaan geologisia tutkimuksia on nyt tekeillä luonnonpuistoksi suunniteltujen kallioiden keskellä Pitkärannan piirissä.
Louhintalupia kepulikonstein
Uudet yrittäjät ovat olleet kiinnostuneita myös Lahdenpohjan piirissä sijaitsevasta Hiitolasta. Alueen gneissigraniittivarat on arvioitu 30 miljoonan kuution suuruisiksi.
Lisäksi sieltä on suora rautatieyhteys Pietariin, jossa rakentajat tarvitsevat valtavia määriä sepeliä ja rakennuskiveä.
Louhintapaikkojen suunnittelussa ja lupien myöntämisessä paljastui kesällä epäselvyyksiä, ja tasavallan teollisuusministeriö joutui perumaan nelisenkymmentä lupaa. Asia tuli julki kun Karjalan luonnonvaroista vastaava ministeri pidätettiin epäiltynä lahjusten otosta.
Kohu hillitsi metsäyhtiötäkin
Kivenlouhinnan lisäksi Laatokan ympäristön uhkana ovat olleet luontoa rasittava "villi turismi", luvaton rakentaminen ja metsän hakkuut.
Uusi lainsäädäntö sallii metsien käytön 200 metrin päässä rannasta, kun aiempi suojavyöhyke oli kaksi kilometriä.
Viime syksynä valtio antoi venäläiselle metsäyhtiölle Komileszgotpromille 25 vuoden hakkuuoikeudet Pohjois-Laatokan metsiin ja rannoille.
Alueesta yli puolet kuuluu Laatokan saaristoon suunniteltuun luonnonpuistoon, jonka perustamista on palloteltu Moskovan ja Karjalan välillä pian 20 vuotta.
Laatokan ainutlaatuisessa saaristossa ei ole kaadettu puita 60 vuoteen.
Asiasta nousseen julkisen kohun vuoksi metsäyhtiö on ilmoittanut valmiutensa luopua hakkuista.
Pallo nyt Karjalan johtajalla
Karjalan parlamentti ja Sortavalan piiri vetosivat keväällä Karjalan päämieheen Sergei Katanandoviin, jotta alueelle perustettaisiin jo kauan vireillä ollut luonnonpuisto.
Lisäksi Sortavalan alueen ympäristöväki lähestyi presidentti Vladimir Putinia 3000 nimen adressilla.
"Putin määräsi Katanandovin selvittämään asiaa. Odotamme nyt Katanandovin päätöstä. Ellei sitä ala kuulua, kirjoitamme hänelle", Olga Iljina sanoo.
Iljinalla on edessään järjestön Petroskoin toimistossa valmis suunnitelma luonnonpuistoksi. Se on tehty yhteistyössä suomalaisten kanssa 1990-luvulla ja rahoitettu EU:n Tacis-ohjelmasta. Puisto on kooltaan 84 000 hehtaaria ja se kattaa Laatokan pohjoisosan saarineen Pitkärannasta Sortavalan kautta Kurkijoen lähelle.
Puiston perustaminen edellyttää asukkaiden kuulemista, sillä toteutuessaan se rajoittaisi alueen käyttöä. Sortavalassa on jo päätetty järjestää kansanäänestys, Lahdenpohjassa pidetään asukkaiden kuulemistilaisuus syksymmällä.
Karjalan tasavallassa on tehty myös toinen ja laajempi versio Laatokan suojelualueesta, joka kattaisi myös Hiitolan.
Kaikkiaan 125 000 hehtaarin suuruinen alue Laatokalla on historiallisesti ja kulttuurisesti kiinnostava ja luonnoltaan poikkeuksellisen arvokas.