Avesta Polarit Chrome Oy:n Kemin kaivos on siirtymässä asteittain maan alle. Malmin kappanosto noin 560 metrin syvyydeltä aloitettiin syyskuun alussa ja koko louhinta painuu kokonaan maan alle neljän vuoden kuluessa. Tällä hetkellä malmia louhitaan sekä avolouhokselta että maan alta.
Avolouhosmiehistä tulee maanalaisia mainareita. Kuumavalssaamolta kunnossapitotyönjohtajaksi vuoden alussa kaivokselle siirtynyt Mika Saari sanoo olevansa tyytyväinen vaihtokauppaan. "Uusi paikka, uudet haasteet. Odotukset ovat täyttyneet", hän sanoo.
Samaan aikaan aloittaneella porari Hannu Ainassaarella on jo pitempi kokemus kiven alaisista töistä. Ainassaari tuli Keminmaahan Hituran kaivokselta Nivalasta, koska Hituran tulevaisuus on kysymysmerkki.
Tiistaina vietettiin maanalaisen kaivoksen juhlallisia avajaisia. Viisi vuotta kestänyt ja noin 70 miljoonaa euroa maksanut projekti on mennyt nappiin: niin aikataulu kuin budjettikin ovat pitäneet. Projektivuosina avolouhoksen alle on kaivettu 21 kilometriä uusia tunneleita ja 2,5 kilometriä pystykuiluja.
Syvimmillään kaivos menee 600 metriin maan alle. Talousalueen korkein rakennus, nostotorni taas nousee 70 metriin. Koska malmijuoni kulkee lähes pystysuorassa, kaivoksella oli pakko siirtyä maan alle, sillä nykyisellään avolouksella joudutaan louhimaan valtavat määrät sivukiveä, ja se tulee kalliiksi.
Kolot täyteen
sivukiveä
"Muutos oli välttämätön kaivoksen toiminnan kannalta", Avesta Polaritin toimitusjohtaja Pekka Erkkilä toteaa. Maan alta lähdetään nyt nousemaan pystysuoraan kohti avolouhoksen pohjaa. Louhitut paikat täytetään sivukivellä, jota tässä käytössä ei tuoreen päätöksen perusteella enää luokitella jätteeksi.
Teräsmiehiä rassaavat jäteluokitukset, joiden perusteella sivukiven lisäksi jätettä ovat niin ferrokromikuona kuin teräksen raaka-aineena käytetty romurautakin. Asia on niin tärkeä, että prosessi katsotaan Erkkilän mukaan loppuun saakka. Kaivoksen pääluottamusmies Jarmo Kallio-Kokko huomauttaa, että jätetulkinnat hidastavat ja nostavat kynnystä investoida tämän kaltaisiin hankkeisiin "Näitä tulkintoja on maalaisjärvellä vaikea ymmärtää."
Kemin kaivoksella tuotanto alkoi 1968, vaikka malmilöytö tehtiin jo 1959. Viimeisimmän arvion mukaan kaivoksen malmivarat ovat 51 miljoonaa tonnia ja mineraalivarannot 90 miljoonaa tonnia. Nykyvauhdilla louhittavaa riittää sadaksi vuodeksi, mutta todellisuudessa kokonaismalmivarat eivät ole edes tiedossa.
Kemiin kaivos on olennainen lenkki Tornion tehtaiden muodostamassa integraatissa. Maan alle meno on myös osa tehtaiden jätti-investointeja. Kokonaistuotannon kaksinkertaistava Tupla-projekti on kohta valmis, mutta sen lisäksi ensi vuonna saneerataan terässulatto ykköstä ja laajennetaan kuumavalssaamoa. Sulattotyöt maksavat 55 miljoonaa euroa ja kuumavalssaamon laajennus noin 170 miljoonaa euroa.
Ferrokromitehtaan laajennuksen suunnitelmat ovat jo pitkään olleet pöytälaatikossa odottamassa toteuttamistaan. Päätöksiä ei ole kuitenkaan toistaiseksi tehty, eikä Erkkilä lähde aikatauluista puhumaan.
"Haluamme ensin nähdä, miten sähkön hinta tulee kehittymään päästökauppojen takia", hän toteaa.