Viron lukiolaiset ja ammattikoululaiset oppivat koulussa aseiden käsittelyä ja muita maanpuolustustaitoja. Maanpuolustusoppi on vapaaehtoista mutta sen suosio kasvaa koko ajan.
Lähes jokainen 18 oppilaan ryhmästä nostaa kätensä, kun opettaja Rainer Võsaste kysyy, kuinka moni haluaa varusmiespalvelukseen. Huomattavasti vähemmän käsiä kohoaa, kun opettaja kysyy, pitäisikö Viron siirtyä palkka-armeijaan.
Istumme syyskauden ensimmäisellä maanpuolustusopin tunnilla itävirolaisessa Jõgevan lukiossa. Ensi keväänä ylioppilaaksi kirjoittavat nuoret ovat juuri saaneet eteensä 170-sivuisen Riigikaitse -oppikirjan (maanpuolustus), jonka ensimmäinen painos valmistui Viron ensimmäisellä itsenäisyysajalla vuonna 1933.
Nyt jaettava kirja on valmistunut 2003, ja tänä vuonna se päivitetään vielä Nato-yhteensopivaksi.
Oppilaat selailevat kirjaa. Lähes kaikki löytävät sieltä ensimmäisenä 27-sivuisen aseita käsittelevän osan (relvaõpe).
"Minua kiinnostaa ampuminen, sillä en ole koskaan haistellut ruudin käryä. Maanpuolustusoppi on minusta hyödyllistä, sillä haluan suorittaa asevelvollisuuden", sanoo etupulpetissa istuva Anton Klimatsov.
Jõgevan yhteislukio on yksi yli 80 virolaisesta koulusta, jossa maanpuolustusoppi on otettu opetusohjelmaan. Kun oppiaine vuonna 1999 tuli mahdolliseksi, vain viitisentoista koulua oli siitä kiinnostunut.
Puolustusministeriö
kustantaa varusteet
Puolustusministeriön tiedotuspäällikkö Madis Mikko näyttää kiväärisimulaattoria, jollaisen kukin koulu saa halutessaan opetusvälineeksi.
Simulaattori on tarkka kopio amerikkalaisesta M16-rynnäkkökivääristä, jonka ensimmäinen versio ajettiin sisään Vietnamin sodassa 1960-luvulla. Simulaattorissa on myös virolaista elektroniikkaa, jonka myös Nato on hyväksynyt käyttölistalleen.
Muunkin oppimateriaalin kustantaa puolustusministeriö. Se kouluttaa myös vapaaehtoisia opettajia yhteistyössä Tallinnan yliopiston kanssa. Yleensä aineen opettajat ovat koulun liikunnan opettajia, upseereita tai virkamiehiä.
Kokonaiskustannukset ovat runsaan miljoona kruunua eli 65 000 euroa vuodessa.
Aseoppi on vain yksi osa maanpuolustusopetusta. 35 tunnin kurssilla perehdytään myös Viron historiaan, kansainväliseen rooliin, ympäristönsuojeluun ja maastossa liikkumiseen. Opetukseen kuuluu lyhyt leiri. jossa harjoitellaan käytännön maanpuolustustaitoja.
Venäjä on yhä
pahin uhka
Kun maanpuolustusopintoja aloittavilta lukiolaisilta kysyy, mikä on suurin uhka Virossa, vastaus on melko yksimielinen: Venäjä.
"Emme koe luonnonkatastrofia tai terroria niin vakavina uhkina kuin sotilaallisen uhkan. Venäläiset loukkaavat jatkuvasti Viron ilmatilaa", nuoret sanovat miltei yhteen ääneen.
Virolaisten lukiolaisten isillä ei ole kokemusta Viron armeijasta, sillä he palvelivat aikanaan Neuvostoliiton puna-armeijassa. Näin teki myös opettaja Rainer Võsaste. Oppilaita naurattaa kovasti kun opettaja kertoo, kuinka hän kahden vuoden ajan söi joka ilta kalaa ja perunoita eikä ole sen jälkeen kalaan edes koskenut.
"Vuodet puna-armeijassa olivat osin tuhlattua, osin hyödyllistä aikaa. Olin joukko-osastoni ainoa virolainen ja opin siellä enemmän venäjän kieltä kuin koko kouluaikanani", Rainer Võsaste muistelee.
Viro valitsee
parhaat päältä
Viro rakensi puolustusvoimansa käytännössä tyhjästä itsenäistyttyään uudelleen 1991. Ensimmäiset upseerit olivat Neuvostoliiton armeijassa palvelleita virolaisia ja ensimmäiset sotilaat vapaaehtoisia suojeluskuntalaisia. Suomella oli merkittävä rooli mm. sotilaskoulutuksessa.
Virossa on yleinen asevelvollisuus, mutta vain osa ikäluokasta kelpuutetaan palvelukseen.
"Otamme 2 500 asevelvollista vuodessa, kun koko ikäluokka on 8 000. Voimme valita parhaat niistä, jotka läpäisevät tiukat testit. Edes kaikki urheilijat eivät täytä vaatimuksiamme", sanoo tiedotuspäällikkö Madis Mikko.
Palkka-armeija
liian kallis Virolle
Virossakin käydään poliittista keskustelua palkka-armeijaan siirtymisestä, mutta sen kustannukset on Madis Mikkon mukaan kerta toisensa jälkeen todettu aivan liian suuriksi. Mielipidekyselyissä noin puolet virolaisista on palkka-armeijan kannalla.
"Virossa ymmärretään nyt maanpuolustuksen tarve. Maanpuolustushengen luomiseen tarvittiin kymmenen vuotta", Mikko sanoo.