Pääkirjoitus

Kiu­sal­lis­ten ky­sy­mys­ten aika

Oululaisen Riihi-säätiön toimintaan liittyvä oikeusjuttu on ollut monipolvinen ja vaikeaselkoinen, mutta Oulun käräjäoikeuden viime perjantaina antama päätös oli sentään täysin yksiselitteinen: kaikki 34 syytettä menivät nurin.

Oululaisen Riihi-säätiön toimintaan liittyvä oikeusjuttu on ollut monipolvinen ja vaikeaselkoinen, mutta Oulun käräjäoikeuden viime perjantaina antama päätös oli sentään täysin yksiselitteinen: kaikki 34 syytettä menivät nurin.

Vaikka jutun pääsyytetty, säätiön hallituksen entinen puheenjohtaja Toivo J. Kanninen ei ratkaisun jälkeen julkisiin riemunilmauksiin äitynyt, on päätös hänelle ja muille syytetyille suuri helpotus. Tosin jo seitsemän vuotta kestäneen piinan päätepistettä ei vieläkään näy, koska jutun syyttäjäpuoli tuoreeltaan ilmoitti vievänsä jutun hovioikeuteen. Ensimmäisen erän voiton veivät kuitenkin syytetyt, suorastaan murskaavasti.

Syyttäjien kannalta käräjäoikeuden ratkaisu on piinallinen. Yli 30 nostettua syytettä, pääsyytettyä koskeva vaatimus kuuden ja puolen vuoden ehdottomasta vankeustuomiosta sekä miljoonien eurojen korvausvaatimukset - ja tuloksena kaikesta olivat vapauttavat tuomiot. Tappio ei voisi juuri olla tyrmäävämpi.

Syytteiden huima määrä pakottaa kysymään, nostettiinko syytteitä varmuuden vuoksi kasapäin siksi, että edes joku niistä johtaisi tuomioon? Ja jatkettiinko Riihi-säätiön papereiden ja asioiden tutkimista vuositolkulla vain sen takia, että edes jotain syytteen arvoista löytyisi. Toivottavasti tutkijoilla ja syyttäjillä oli ylevämmät perusteet toiminnalleen.

Tapahtuneen jälkeen ei ole suuri ihme, jos syyttäjät haluavat viedä joitakin kaatuneita syytteitä hovioikeuden ratkaistavaksi. Kyse on heidän näkökulmastaan sekä lakien oikean tulkinnan etsinnästä että myös ammattikunniasta.

Jos niin käy, hovioikeuskäsittelyltä sopii toivoa suurempaa rivakkuutta kuin mitä on tähän asti nähty. Toista vuosia kestävää prosessia ei halua kukaan. Se olisi kohtuutonta myös veronmaksajien kannalta. Joutuuhan valtio maksamaan pelkkiä vastaajien oikeudenkäyntikuluja jo tähän asti nähdystä miljoonan euron verran.

Laajat ja monimutkaiset talousrikosjutut ovat oikeuksille vaikeita purtavia. Lopullisia ratkaisuja on haettu ylemmistä asteista. Viimeksi näin on käynyt ohjelmistoyhtiö TJ Groupin tapauksessa, jossa käräjäoikeuden ratkaisu muuttui hovioikeudessa. Nyt riita menee vielä korkeimpaan oikeuteen.

Voi vain toivoa, että tuomioistuinten asiantuntemus riittää viimeistään ylimmässä oikeusasteessa. Miten Riihi-säätiön tapauksessa lopulta käykään, seitsemän vuotta kestänyt tutkinta ylitti syytettyjen kannalta jo kauan sitten kaikki kohtuuden rajat.

paakirjoitus@kaleva.fi