Riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin analysoimaan poliittisten päättäjien toimia ja esittämään parannuskeinoja.
Tuore raportti on hyvää työtä. Hallituksen ei pidä sivuuttaa sitä yliolkaisesti.
Suomen edellistä hallitusta ei muisteta menestyksellisestä talouspolitiikasta, mutta muutamista päätöksistä sitä voi kiittää. Hallitus oli esimerkiksi valmis edistämään politiikkansa kriittistä arviointia. Niinpä vuoden 2014 alussa perustettiin riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto.
Neuvoston viiden asiantuntijan voimin koottu tuorein raportti julkistettiin tiistaina. Tiivistetysti sanottuna neuvosto näkee nykyhallituksen talouspolitiikassa jopa perusluonteisen ongelman: hallitus kiihdyttää talouskasvua, kun se on jo tarpeetonta, jopa haitallista.
Kasvun elpymistä neuvosto pitää toki myönteisenä. Nykäyksen voimakkuus oli niin vahva, ettei hallituskaan osannut siihen varautua.
Nyt talouspolitiikan viritystä olisi neuvoston mielestä tarpeen muuttaa. Veronkevennyksiä on kuitenkin jatkettu.
Neuvoston näkemys on selkeä: .Nykyisessä tilanteessa finanssipolitiikan ei tulisi olla elvyttävää..
Valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole halunnut niellä moitteita. Hän on muun muassa todennut, että veropäätöksiin hallitusta velvoittaa jo kilpailukykysopimus. Veronkevennykset ovat korvausta työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen nostoista.
Ei kuitenkaan tarvita kansantaloustieteen opintoja sen ymmärtämiseksi, että hyvinä aikoina pitäisi varautua huonoihin. Nimenomaan huonojen aikojen tullessa tarvitaan elvyttävää talouspolitiikkaa, jollaisena verojen alentaminen toimii. Jos verotuksen taso on pudotettu äärirajoille, pelivaraa ei vaikeina aikoina ole.
Neuvosto korostaa, että Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat edelleen vaatimattomat ja että julkinen talous on edelleen jopa .kestämättömällä uralla.. Raportti perääkin uusia toimia väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.
Toki sote-uudistus on varautumista tulevaan, ainakin sen alun perin piti olla. Arviointineuvoston näkemys sotesta on tässä vaiheessa epäilevä. Neuvoston mielestä valinnanvapausuudistus sisältää piirteitä, jotka pikemminkin kasvattavat kuin vähentävät menoja.
Merkillepantavan painokkaasti raportissa otetaan kantaa koulutuspolitiikkaan. Neuvosto huomauttaa, että koulutus on Suomessa edelleen erittäin kannattava investointi niin opiskelijalle kuin yhteiskunnallekin. Siksi suositus kuuluu, että hallituksen pitää pyrkiä lisäämään koulutusta kaikilla tasoilla.
Arviointineuvosto katsoo talouspolitiikkaa päivänpolitiikan ulkopuolelta. Ratkaisevat linjapäätökset tehdään kuitenkin politiikan arjessa, jossa ovat aina jotkin vaalit tulossa. Silti päättäjien sietäisi kuitenkin lukea vakavalla mielellä vailla poliittisia piilotavoitteita tehtyä raporttia.
Kansa antaa arvionsa hallituksen onnistumisesta ensi vuoden huhtikuussa. On epätodennäköistä, että hallituksen poliittinen rohkeus tässä vaiheessa riittäisi uusiin, äänestäjän kannalta ikäviin ratkaisuihin.
Seuraavat hankalat päätökset nähtäneen vasta vuonna 2019, kun uusi hallitus aloittaa työnsä, sanovat asiantuntijat nyt mitä tahansa.