Myrskytuulet etelässä ja tykkylumi pohjoisessa ovat osoittaneet sähkön saannin epävarmuu-den. Tarve varautua outoihin sääoloihin kasvaa.
Eri puolilta maata on viime päivät kuultu samanlaisia uutisia: raskas lumi kaataa puita linjoille ja katkoo sähköjä. Erityisesti pohjoisessa tilanne on nyt ollut paha. Tykkylunta on kasaantunut oksille enemmän kuin ehkä vuosikymmeniin, ja eletään vasta tammikuun alkua.
Mikäli lumisateet jatkuvat, pulmat voivat vielä entisestään kasvaa. Eikä kyse ole pelkästään sähkön saannista. Yhä enemmän nousee huoli siitä, mitä kaikkea muuta tykkylumi voi metsissä saada aikaan. Luvassa saattaa olla isoja hakkuumenetyksiä ja taloudellista vahinkoa metsänomistajille, kunhan tilannetta aikanaan päästään kunnolla arvioimaan.
Routakin on jäänyt tavallista heikommaksi, jolloin maa ei tahdo kantaa raskaita metsäkoneita. Se haittaa entisestään puunkorjuuta. Pahimmassa tapauksessa nyt ollaan saatu vasta esimakua siitä, mitä tuleman pitää.
Tykkylumitilannetta pidetään poikkeuksellisena, ja sellainen se tilastojen ja kokemuksen valossa onkin. Silti kokemus kertoo myös siitä, että uutiset sähkökatkoksista ovat viime vuosina huomattavasti yleistyneet.
Etelä-Suomessa syynä ovat olleet etenkin syksyiset ja talviset myrskyt. Raju tuuli vesisateen, rännän tai lumen kanssa on saanut pahaa jälkeä aikaan. Silti Suomessa ei ole edes nähty sentapaisia lumimyräköitä, jotka ovat runnelleet eteläistä Ruotsia jo useana vuonna.
Pohjois-Suomessa kauempana avomerestä yhtä rajut tuulet ovat olleet harvinaisia, mutta kuten parhaillaan nähdään, vahinkojen syntymiseen ei mitään myrskyä edes tarvita. Tavallista raskaampi lumentulo riittää.
Meneillään olevan ilmastonmuutoksen pitäisi ennusteiden mukaan lisätä sään ääri-ilmiöitä. Suomessa erityispiirteenä on sateisuuden kasvaminen lämpötilojen noustessa. Vaikka vuodenvaihteen yksittäisiä sääilmiöitä ei voi yleistää, ne sopivat hyvin laajempaan kuvaan siitä, mitä on tapahtumassa.
Ennen poikkeuksiksi mielletyt piirteet ovat mitä ilmeisimmin yleistymässä. Se puolestaan tarkoittaa, että etenkin haja-asutusalueilla sähkön saannin turvaaminen on kasvava ongelma. Maataloudet, matkailuyritykset ja tavalliset kotitaloudet ovat hätää kärsimässä, kun sähköt ovat poikki tuntikaupalla. Se aiheuttaa aineellisia vahinkoja ja joskus voi olla edessä suoranaisia vaaratilanteita.
On jo hyvin nähty eri puolilta Suomea, että laajojen myrsky- tai lumituhojen sattuessa sähköyhtiöiden resurssit nopeisiin korjauksiin eivät mitenkään riitä. Korjaustaitoisen työvoiman tarvetta on nähtävästi arvioitava uudelleen, ylöspäin.
Varautuminen häiriöihin on muutenkin nostettava uudelle tasolle. Ruotsissa suunnitellaan jo laajoja avohakkuita siirtojohtojen ympärille. Suomessa voisi aluksi riittää se, että sähköyhtiöillä olisi nykyistä laajempi oikeus poistaa pitkää, hentoa ja siis taipuisaa puustoa linjojen vierestä. Lisäksi niillä pitäisi olla halua tehdä niin.
Viranomaisten, sähköyhtiöiden ja maanomistajien on yhdessä kyettävä sopimaan ennaltaehkäisevistä toimista. Tässä jos missä on toimittava jo hyvän sään aikana, ja siihen on myös varattava resursseja.
Silti etenkin maaseudulla on entistä paremmin muistettava varautua siihen, että tilapäisesti on ehkä selvittävä ilman sähköä. Se tarkoittaa vaihtoehtoisia lämmityslähteitä ja aggregaattia, jos keskeytyksetön sähkön saanti on pakko turvata.