Eduskunnan kansliatoimi-kunta antoi harvinaiset moitteet eduskunnan pääsihteerille Seppo Tiitiselle, mutta erikoinen oli myös tapa, miten eduskunnan satavuotis-juhlien viimekesäinen juhlakonsertti tilattiin.
Puhemies on vaihtunut Paavo Lipposesta Sauli Niinistöön ja se näkyy. On hyvin harvinaista, että eduskunnan kansliatoimikunta moittii talon korkeinta virkamiestä ja vahvana persoonana tunnetuksi tullutta pääsihteeriään nimeltä mainiten. Moitteet tulivat siitä, että Tiitisen olisi pitänyt siirtää Suomen kansallisoopperan hallituksen puheenjohtajana juhlakonsertin kustannusneuvottelut jonkun muun hoidettavaksi. Hän oli itse jäävi.
Juhlakonsertin100 000 euron kustannuksista ei keskustelu, eikä konsertin hinta valjennut myöhemmin juhlatoimikunnallekaan. Tilauksen olisi pitänyt päätyä myös kansliatoimikunnan käsittelyyn. Näin ei koskaan tapahtunut.
Tiitisen ohella moite osuu myös arvovaltaiseen juhlatoimikuntaan, joka ei puuttunut leväperäiseen rahankäyttöön. Sen puheenjohtajana toimi edellinen puhemies ja SDP:n entinen puheenjohtaja Paavo Lipponen. Pääosin poliitikoista koostuva juhlatoimikunta tyytyi valvonnan ja ohjauksen sijaan ottamaan osaa juhlavuoden monimuotoiseen juhlintaan.
On kuitenkin syytä korostaa, ettei Tiitisen toimintaan liity mitään rikollista eikä hän tavoitellut omaa etua. Pulma olisi ollut helppo ratkaista, kun siitä olisi keskusteltu ja juhlaoopperan tilaus olisi annettu jonkun muun tehtäväksi. Se olisi ollut yksinkertainen ja selkeä menettely avoimessa järjestelmässä.
Tiitisen rike on vähäinen verrattuna eduskunnan taloudenhoitajaan Björn Feiringiin 1960-luvulla. Feiring pimitti rahaa eduskunnan kassasta, kun hän jätti vuosien ajan tilittämättä palkkojen ja eläkkeiden ennakonpidätyksiä valtiolle. Valtaosa rahoista saatiin takaisin, sillä ne löytyivät eduskunnan kassaholvin kätköistä.
Juhlavuoden hoito kokonaisuudessaan ei saa kansliatoimikunnalta puhtaita papereita. Toimikunta kiinnittää huomiota siihen, että juhlallisuuksien käytännön järjestelyt olivat edenneet tapahtumakohtaisesti, jolloin päätöksenteko ja vastuusuhteet hämärtyivät. Elitistiseksi moitittujen eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksien loppulasku nousi noin 6 miljoonaan euroon alkuperäisestä 3,7 miljoonasta eurosta.
Kansliatoimikunnan linjauksissa erottuu uuden puhemiehen Niinistön kädenjälki ja hänen vaatimansa tiukka menokuri, joka on uutta eduskunnassa. Teema on Niinistölle ennestään tuttu, sillä hän kävi kädenvääntöä eduskunnan budjetista jo valtiovarainministerivuosinaan.
Jatkossa eduskunnan taloudenhoidossa ja varainkäytössä painotetaan säästäväisyyttä ja hankintojen tarkempaa valintaa. Kilpailutuksesta tulee osa eduskunnan arkea. Myös talon menojen arviointi kohenee, kun sisäinen tarkastus tulee osaksi normaalia taloudenhoitoa.
Niinistön vaatima menokuri on paikallaan, sillä eduskunnan taloudenhoidon pitää olla läpinäkyvää ja kestää avoin ja kriittinen tarkastelu. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota samaan asiaan. Sen mukaan eduskunnan on parannettava hallintotapojaan ja seurattava menojaan tarkemmin. Vuosikausia jatkunut ylibudjetointi on lopetettava, menojen ja tulojen on perustuttava tarkkoihin laskemiin ja rahankäytössä on noudatettava säästäväisyyttä.
Eduskunta joutuu nyt omaksumaan samanlaiset tavat, joita huolellinen ja tarkka kotitalous joutuu noudattamaan joka päivä. Jo oli aikakin.