Kiusaaminen on suomalaiseen työelämään pesiytynyt sitkeä pahe, jota työpaikkojen hyvän kohtelun pelisäännöilläkään ei ole saatu kitketyksi. Työolotutkimusten mukaan kiusaaminen työpaikoilla on Suomessa jopa kaksi kertaa yleisempää kuin muissa Euroopan unionin maissa. Muissa pohjoismaissa kiusaamislukemat ovat huomattavasti Suomea alhaisemmat.
Ahkeraksi ja tunnolliseksi kehuttu suomalainen työntekijä onkin varsin ikävä kumppani tovereilleen. Kiusaaminen syö työntekijöitä ja tuottavuutta. Tyypillistä on, että naisvaltaisilla aloilla kiusaaja on toinen työntekijä, mutta miesvaltaisilla aloilla usein esimies.
Kiusaaminen voi olla kohtuuttoman työmäärän edellyttämistä tai vastaavasti kykyihin nähden vaatimattomia työtehtäviä. Kiusattu eristetään, häntä haukutaan, nöyryytetään, mustamaaltaan ja arvostellaan. Yllättävää on, että kiusaaja ei aina edes itse tiedosta toimintaansa.
Erityisen alttiita kiusaamiselle ovat työpaikat, joissa on ollut suuria muutoksia, työtä leimaa kiire ja jäljelle jääneet työntekijät kilpailevat keskenään epävarmoista työpaikoista. Tilannetta pahentaa entisestään epäselvät vastuualueet ja pelisääntöjen puute. Huono työilmapiiri ja kehno esimiestyö lisäävät vaaraa. Suomalaisilla työpaikoilla mökötetään, puhutaan rumasti, käsitetään asioita tahallaan väärin ja ilmeillään.
Työpaikan ihmissuhdeongelmat hiertävät ja henkilöityvät vaikeiksi solmuiksi, joista seuraa pahaa mieltä, tyytymättömyyttä, sairastelua ja ennenaikaista eläköitymistä.
Samaan aikaan työelämän vaatimukset ovat kasvaneet. Enää ei riitä, että tekee työnsä tunnollisesti ja hyvin. Rekrytointi-ilmoitukset paljastavat, millaisia sateentekijöitä kaivataan. On oltava tuloksekas tiimityöntekijä, aloitteellinen, innovatiivinen, työn sisältöjä kehittävä ja osaamistaan koko ajan täydentävä työntekijä, joka suoriutuu työstään paineistetussa ilmapiirissä.
Työpaikoilla pelätään aivan liian usein ristiriitojen avointa käsittelyä, vaikka on luonnollista, että työyhteisöissä on ongelmia ja kiistoja. Kiusaamista käsiteltäessä onkin hyvä muistaa, että työhön liittyvien päätösten ja ratkaisujen käsittely ei ole kiusaamista. Työyhteisössä joudutaan pöyhimään työhön liittyviä kipeitäkin ongelmia.
Lapin yliopistossa väitellyt Timo Pehrman osoittaa työyhteisöjen sovittelua käsittelevässä väitöksessään, että työpaikkakiusaamista voidaan sovitella hyvällä menestyksellä.
Yksinkertainen toimintatapa on puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa, keskustella asioista kasvokkain ja poistaa väärää tietoa ja tulkintaa. Johtamisjärjestelmältä tämä edellyttää sitä, että konfliktien sovitteluun suhtaudutaan myönteisesti, eikä niille vain käännetä selkää ja toivota, että ne menevät itsestään ohi.
Kaikilla työyhteisön jäsenillä on vastuu hyvästä ilmapiiristä. Ajan tasalla oleva palkkausjärjestelmä poistaa osaltaan sisäistä kyräilyä.