Työpaikkakiusaaminen nousi julkiseen keskusteluun Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n irtisanottua viestintäpäällikkönsä Hilkka Ahteen. Ahde ei suinkaan ole ainoa, joka kokee joutuneensa työpaikkakiusatuksi. Hänen kanssaan samoin tuntevia suomalaisia on noin 140 000. Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen TTL:n tekemästä tutkimuksesta.
Suomi kuuluu työpaikkakiusaamisessa kyseenalaiseen kärkikaartiin koko EU:ssa. Parin vuoden takaisen selvityksen mukaan sijoitus oli kuudes. Osa tästä voi selittyä erilaisesta tilastoinnista ja työkulttuurieroista, mutta joka tapauksessa sijoitus kertoo karusta ilmapiiristä suomalaisilla työpaikoilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri antaa samansuuntaisia viestejä työelämän huonosta tilasta kuin TTL:n tutkimus. Ministeriö arvioi, että työnteon mielekkyys on heikentynyt ja työpaikkakiusaaminen lisääntynyt.
Kaikista palkansaajista lähes kolmannes tunnisti viime vuonna kiusaamista omalla työpaikallaan. Yli kuusi prosenttia kokee joutuvansa kiusatuksi.
Työpaikkakiusaaminen on kielletty työturvallisuuslaissa. Tämä liitetään laissa määriteltyyn työpaikalla tapahtuvaan häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun.
Kiusaamiset muodot ovat moninaiset. Niihin luetaan työntekijän työn mitätöinti, uhkailu, painostaminen ja pahan puhuminen selän takana.
Yhtä lailla kiusaamisen tunnusmerkit täyttävät kohtuuttomien työtehtävien sälyttäminen sekä huutaminen ja nöyryyttäminen työpaikalla. Tavallista on myös yrittää eristää työntekijä muusta työyhteisöstä.
Työantajan velvollisuus on puuttua kiusaamiseen, jos sellaista ilmenee. Ongelmana on se, että kiusatuksi tulemisen kokemukset ovat varsin omakohtaisia. Usein on vaikea esittää todisteita väitteensä tueksi. Harvat työkaveritkaan ovat kovin halukkaita todistamaan toisiaan vastaan.
Viime aikoina kiristynyt kilpailu työpaikoista on omiaan vaikeuttamaan kiusaamiseen puuttumista. Asian nostaminen esille voi olla kiusallista varsinkin jos kiusaaja on esimies, jolla on valta siihen, kuka säilyttää työpaikkansa ja kuka ei.
Työpaikkakiusaamisella on laajat seurausvaikutuksensa. Se johtaa sairauspoissaoloihin ja pahimmissa takauksissa siirtymiseen ennenaikaiselle eläkkeelle.
Työnantaja rikkoo lakia, jos se ummistaa silmänsä kiusaamiselta. Ongelmiin on puututtava heti kun niitä ilmenee. Mitä kauemmin ahdistaminen ja alistaminen saavat jatkua työpaikalla, sitä monimutkaisemmaksi ongelmavyyhdin purkaminen käy. Tästä AKT on kouriintuntuva esimerkki.
Työpaikoilla pitäisikin nostattaa sellainen henki, että työpaikkakiusaamisessa otetaan käyttöön nollatoleranssi. Tämä edellyttää sitä, etteivät työtoverit yksinkertaisesti anna kiusaamisen jatkua ja käännä päätään havaitessaan ongelmia. Kiusaamisen salliminen on pitkälti kiinni työyhteisössä vallitsevasta ilmapiiristä, ja siihen voi jokainen vaikuttaa omalla panoksellaan.