Pääkirjoitus

Kiusaamiseen järeämpi ote – jos koulussa pahoinpidellään, se ei ole kiusaamista vaan pahoinpitely

Jos oppilas joutuu pahoinpidellyksi koulussa, on kiusaaminen kovin laimea termi tapahtunutta kuvaamaan.

Jos oppilas joutuu pahoinpidellyksi koulussa, on kiusaaminen kovin laimea termi tapahtunutta kuvaamaan. Fyysiseen ja henkiseen nujertamiseen pitää kouluissa kaikesta päätellen puuttua nykyistä kovemmin keinoin.

Koulukiusaaminen on ilmiönä ikivanha, mutta se ei saa johtaa siihen, että ilmiötä pidetään mahdottomana nujertaa. Henkinen ja fyysinen kaltoin kohtelu kouluissa on pahimmillaan painajainen, jonka jäljet voivat tuntua uhrissa loppuelämän.

-
Kuva: Vesa Tyni

Monenlaista on yritetty tehdä, ja jotain on meilläkin saatu aikaan. Tästä huolimatta karuja tapauksia nousee aina uudelleen esiin. Äskettäin sellainen tuli julki Oulusta, jossa oppilaan äidin kertoman mukaan hänen tyttärensä joutui koulussa toistuvasti pahoinpidellyksi.

Kiusaamista voi kutsua muuten arvostusta ansaitsevien suomalaiskoulujen pimeäksi puoleksi.

Oululainenkoulupoliisi, ylikonstaapeli Merja Rasinkangas arvioi Kalevassa (15.9.), että osa kiusaajista ei voi käyttäytymiselleen mitään. Kyse voi olla terveydellisistä ongelmista. Silti hän painottaa, että kiusaamista ei milloinkaan pidä sallia.

Arkikokemuksen mukaan syytä kiusaamiseen ei aina näytä löytyvän kiusaajan kotoa tai kasvuympäristöstä. Usein kyse näyttää olevan puhtaasta alistamisen halusta ja myötäelämiskyvyttömyydestä.

Vielä vaikeammaksi puuttumisen tekee se, jos kiusaajan huoltajat eivät halua katsoa tosiasioita silmiin eivätkä usko kiusatun ja opettajien kertomaan vaan vain oman lapsen kuvaukseen tapahtumista.

Seurauksena on usein se nurinkurinen ratkaisu, että kiusattu oppilas vaihtaa koulua ja että kiusaaja saa jäädä. Joskus kiusattu oppilas toki itse haluaa vaihtaa koulua. Jatkaminen entisessä ympäristössä tuntuu mahdottomalta.

Opettajan, koulujen johdon tai muun henkilöstön rooli kiusaamisen kitkennässä ei ole helppo. Tapausten hoito vie aikaa ja voimia.

Urakan työläydestä huolimatta kiusaamisen torjunnan pitää olla jokaisen koulun tavoitteissa ja toiminnassa kaikkein tärkeimpien asioiden joukossa. Sitä, mitä ei hyväksytä työpaikoilla tai muualla yhteiskunnassa, ei pidä hyväksyä kouluissakaan.

Etelä-Karjalan kouluissa on nyt käytössä uusi malli koulukiusaamisen lopettamiseksi. Kiusaamisen sijasta puhutaan kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista silloin kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Esimerkiksi toisen opiskelijan lyöminen tai potkiminen on pahoinpitely, perättömän, pilkkaavan väitteen levittäminen toisesta oppilaasta kunnianloukkaus. Tapahtumat ilmoitetaan huoltajien ohella poliisille.

Ylikonstaapeli Matti Hirvonen Kaakkois-Suomen poliisilaitoksesta kertoo ihmetelleensä, miksi "turpaan veto" kaupungilla on pahoinpitely, mutta sama teko koulun käytävällä vain kiusaamista – etenkin kun juuri koulun pitäisi olla lapselle ja nuorelle se turvallinen paikka.

Suoranuottisesta toimintamallista saattaa löytää heikkouksiakin. Yhdessä aivan keskeisessä kohdassa se on kuitenkin toiminut: yksikään niistä nuorista, joiden tekoihin on puututtu, ei Hirvosen mukaan ole uusinut tekoaan.

Etelä-Karjalan mallin soisi kokeiluna leviävän myös muualle maahan.