Koulukiusaaminen ei vähene, jos sitä vastaan ei jatkuvasti taistella. Lupaavia tuloksia antanut KiVa-koulu -torjuntaohjelma pitää nopeasti ottaa käyttöön kaikissa kouluissa.
Muutaman päivän päästä päättyvä koulujen syyslukukausi tuo koululaisten elämään tarpeellisen hengähdystauon. Kun koulu jatkuu vuodenvaihteen jälkeen, päivä pitenee jo ja valo alkaa voittaa.
Tarpeellisin joululoman tuoma tauko on niille oppilaille, jotka aamu aamun jälkeen ovat lähteneet kouluun peläten kiusatuksi joutumista. Heille kevätkauden alku ei ehkä takaa valon voittoa vaan voi päinvastoin merkitä piinan jatkumista.
Koulukiusaaminen on ikiaikainen ja maailmanlaajuinen ilmiö. Tämä ei silti tee siitä yhtään hyväksyttävämpää. Kyselyjen mukaan toistuvasti kiusattuja on Suomen peruskoulujen alaluokilla 10-20 prosenttia ja yläluokilla 5-10 prosenttia. Kyse on siis kymmenistä tuhansista lapsista ja nuorista - tavattomasta määrästä pahaa oloa vuosi vuoden jälkeen.
Olisi väärin väittää, ettei asialle olisi yritetty tehdä mitään. Valtaosa kouluista ja opettajista ottaa asian vakavasti.
Eroja kuitenkin on sekä asenteissa että kyvyssä puuttua asiaan. Muutama päivä sitten koulujen suhtautuminen kiusaamiseen oli puntarissa Turussa, jossa alakoulun opettajakuntaa oli koulukiusaamisen takia syytteessä virkavelvollisuuden laiminlyönnistä. He eivät erään oppilaan vanhempien mukaan olleet puuttuneet kiusaamiseen riittävän tarmokkaasti.
Koulun väki sai vapauttavan tuomion, mutta tapaus kertoo, kuinka vakavina oppilaiden vanhemmat tapauksia pitävät.
Kiusaamisen juuriminen ei kuitenkaan ole kiinni vain siitä, mitä kouluissa tapahtuu. Paljon riippuu siitä, miten kiusaajien vanhemmat suhtautuvat jälkikasvunsa toimintaan. Jos he kieltäytyvät uskomasta koulun viesteihin tai vähättelevät lapsensa tekosia, yksi tärkeimmistä puuttumisen keinoista on menetetty.
Kouluissa opettajien ja terveydenhuoltohenkilökunnan kykyä tunnistaa kiusaamistapaukset pitää edelleen kohentaa. Hyvä tahtokaan ei auta, jos kiusaamista ei edes huomata.
Kiusaamiseen puuttuminen taas vaatii viitseliäisyyttä ja rohkeutta jo siksi, että usein vastassa ovat ärtyneet vanhemmat sekä kiusatun että kiusaajan puolella. Rehtorien tuki opettajalle on tällöin ensiarvoista.
Pitää huomata, että kaltoin kohtelun seuraukset eivät yleensä jää vain pahaan oloon. Se heikentää monilla myös koulumenestystä ja näkyy suoranaisina mielenterveysongelmina. Kun nuorta kiusataan, pelataan hänen tulevaisuudellaan.
Jotain myönteistäkin on kuitenkin saatu muutaman viime vuoden kuluessa aikaan. Koulukiusaamista vastaan kehitetyssä KiVa Koulu -ohjelmassa sekä kiusatuiksi joutuvien että kiusaavien lasten määrää on saatu pudotuksi jopa 40 prosenttia. Samalla koulujen opiskeluilmapiiri ja -motivaatio ovat kohentuneet. Muutama päivä sitten hanke sai eurooppalaisen rikostentorjuntapalkinnon.
Ohjelmaan kuuluu oppitunteja, joilla käsitellään kiusaamiseen liittyviä teemoja keskusteluin ja harjoituksin. Kiusaamisen vastaisessa tietokonepelissä oppilaat seikkailevat virtuaalisessa koulussa. Lisäksi käytössä ovat selvittelykeskustelut, joihin ryhdytään heti kiusaamisen tultua ilmi.
Ei siis mitään vallankumouksellista uutta temppua vaan tehokasta ja määrätietoista toimintaa.
Tänä vuonna ohjelmaa käyttää jo 1 400 koulua. Yhteensä maassa on 3 200 koulua, joten tilaa ja tarvetta ohjelman laajentamiseen on. Se pitää tehdä nopeasti, kiusattujen tähden.