Poliisille tulee yhä enemmän ilmoituksia verkossa tapahtuneista kunnianloukkauksista. Internet onkin esimerkiksi koulu- ja työpaikkakiusaajien uusi temmellyskenttä. Yleisille keskustelupalstoille on helppo kirjoittaa nimimerkin suojissa ilkeyksiä toisesta.
"Kiusaaja voi laittaa verkossa olevaan julkiseen foorumiin, kuten keskustelupalstoille, ikävää tietoa toisesta, esiintyä kiusattavan nimellä tai julkaista kiusallisia kuvia tai videoita esimerkiksi YouTubessa tai Irc-galleriassa", sanoo Riitta Kauppinen Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL).
Hän on mukana projektissa, jossa opetetaan nuorille turvallista verkon käyttöä.
Kauppisen mukaan verkkokiusaaminen on yleensä toisilleen tuttujen ihmisten keskinäistä välienselvittelyä. Esimerkkinä hän käyttää tapausta, jossa eronneen pariskunnan toinen osapuoli on laittanut verkkoon seurustelunaikaisia valokuvia, koska haluaa kostaa toiselle. Joskus verkkoon on päätynyt myös videoita kaveriporukan humalanhuuruisesta illanvietosta, jossa toikkaroidaan vähissä pukeissa.
"Yleensä verkkokiusaaminen on ajattelemattomuutta. Aina ei tajuta, että jossain menee myös kunnianloukkauksen raja", Kauppinen sanoo.
Toisten oppilaiden lisäksi kiusataan myös opettajia. Esimerkiksi Britanniassa opettajat ovat vaatineet videopalvelu YouTuben sulkemista kokonaan kiusaamisen estämiseksi.
"Kaikki eivät ymmärrä verkon julkisuutta. Oppilaat luulevat, etteivät voi jäädä kiinni. Verkossa puhuminen on kuitenkin aivan eri asia, kuin nurkan takana haukkuminen", Kauppinen sanoo.
Törkyviestejä työpaikan sähköpostilistalle
Verkkokiusaaminen ei ole pelkästään lasten ja nuorten ongelma.
"Jos nuorten on vaikea ymmärtää verkon julkisuutta ja vaikutuksia, niin kyllä on aikuistenkin", Kauppinen tietää.
Esimerkiksi Helsingin poliisi tutkii vuosittain kymmeniä verkkoon liittyviä kunnianloukkaustapauksia. Monesti tekijänä on aikuinen.
Rikosylikonstaapeli Pertti Koivisto Helsingin poliisista kertoo, että suurin osa verkkoon liittyvistä kunnianloukkaustapauksista tapahtuu yleisillä keskustelupalstoilla.
"Täysin tuntemattomia ei yleensä lähdetä kiusaamaan, vaan kiusaaminen liittyy esimerkiksi työsuhteen katkeamiseen", sanoo rikosylikonstaapeli Pertti Koivisto Helsingin poliisista.
Toisaalta verkkokiusaaja voi terrorisoida vaikka työpaikan julkista sähköpostilistaa.
Helsingin poliisi on selvitellyt vuosia jatkunutta verkkokiusaamistapausta, jossa ulkomaalaiselta palvelimelta lähetettiin yrityksen yhteiselle sähköpostilistalle kymmeniä törkeitä viestejä. Niissä herjattiin muutamaa nimeltä mainittua työntekijää muun muassa perättömillä paljastuksilla. Viestit menivät kaikkiin yrityksen konttoreihin eri puolille Suomea.
Lopulta poliisi sai kiinni törkyviesteistä epäillyn henkilön. Hän oli työskennellyt lyhyen jakson yrityksessä, mutta syy törkeyksien lähettämiseen ei ole selvinnyt. Tapaus on nyt syyteharkinnassa.