Höykytetäänkö sinua töissä? Yritä puolustautua heti, sillä jos masennut, kiusaaminen saattaa vain pahentua.
Vuosia sitten kansalaisjärjestössä työskennellyt Ilona Korhonen kirjoitti kirjan "Työn taso riittämätön" omien kokemustensa pohjalta. Tarinassa kiusatun itsekunnioitus murenee pala palalta järjestelmällisen savustamisen vuoksi.
Uusi esimies alkaa käyttää työntekijän äitiysloman jälkeistä epävarmuutta ja lopulta myös kiusaamisesta seurannutta masennusta hyväkseen.
"Äitiyslomalta palaaminen on monelle varmasti kriittistä aikaa, kun on niin kauan ollut aivan erilaisessa maailmassa. Siinä tarvitsisi ennemminkin tukea esimieheltä", Korhonen pohtii.
Hän väsyi höykytykseen lopulta niin, että joutui masennuksen vuoksi pitämään sairauslomia. Jopa silloin hän sai esimieheltään varoituksen siksi, ettei delegoinut töitään sairauslomansa aikana.
Masennuksen ja kiusaamisen yhteys on huomattu sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa.
"Pitkittyneen kiusaamisen kohteeksi joutuneella työntekijällä masennusriski voi olla jopa nelinkertainen", kertoo professori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta.
Vyyhti on hankalasti purettavissa. Masentunut voi kokea muiden ihmisten käyttäytymisen herkästi kielteisellä tavalla. Toisaalta masentuneet voivat joutua muita useammin
kiusatuksi.
Tilastojen valossa näyttää myös siltä, että suomalaisilla on kokemusta työpaikkakiusaamisesta selvästi enemmän kuin muiden Euroopan maiden työntekijöillä.
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) tuoreen julkaisun mukaan Suomi keikkuu tilaston kärjessä:
17 prosenttia suomalaistyöntekijöistä kertoo altistuneensa kiusaamiselle.
Julkaisussa huomautetaan, ettei korkeista prosenteista voida suoraan vetää johtopäätöksiä kiusaamisen yleisyydestä. Vertailua vaikeuttavat esimerkiksi kiusaamistermin monet määritelmät eri maissa.
Tilastokeskuksen työolojen tutkimusyksikön vastuuhenkilö Anna-Maija Lehto kertoo, että muissa maissa kiusaaminen on usein määritelty kyselytutkimuksissa tiukemmin.
"Suomessa on kysytty väljemmin, esiintyykö työpaikallasi kiusaamista tai epäasiallista kohtelua", Lehto kuvailee.
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan kuusi prosenttia suomalaistyöntekijöistä kertoo työpaikallaan esiintyvän kiusaamista jatkuvasti ja neljä prosenttia on itse joutunut kiusaamisen kohteeksi.
"Kun tuollainen määrä on kokenut kiusaamista jatkuvasti, ongelmaa ei saa vähätellä", Lehto painottaa.
Miksi kiusattu ei puolustaudu?
"Kiusaaminen lähtee niin huomaamatta liikkeelle, ettei sitä ensin huomaa. Se on myös itsetuntokysymys. Jos itsetunto on hyvä, kaikkea ei käännä itseään vastaan", Ilona Korhonen kuvailee.
Siinä vaiheessa kun kiusattu tajuaa tilanteen, hänen itsetuntonsa ja voimansa ovat jo hiipuneet olemattomiin. Hän ei jaksa enää taistella.
Korhonen vei asian tutkittavaksi työsuojelupiiriin, joka selvitysten jälkeen totesi kiusaamisen todeksi. Sen jälkeen hän irtisanoutui.
Ilona Korhosen mukaan työelämässä ei kannata olla liian auktoriteettiuskoinen tai vaatimaton.
"Vaatimattomuudesta voi tulla ongelma, jos ei osaa tuoda esille omaa osaamistaan. Omaa lastani haluan opettaa pitämään puolensa niin, ettei hän kuitenkaan jyrää muita."