Lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta pitäisi tehdä pakollinen kaikille, sanoo opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) Alma Median ja muiden maakuntalehtien haastattelussa.
Kiuru perustelee ehdotustaan kansantaloudella. Hänen mukaansa toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työllisyysaste on yli 70 prosenttia. Vain perusasteen suorittaneilla työllisyys on 40 prosentin luokkaa.
- Oppivelvollisuus koskisi 18-vuotiaita, jolloin siihen kuuluisi lukion tai ammatillisen koulutuksen suorittaminen, sanoo Kiuru lehdille.
Hän toivoo, että oppivelvollisuuden tuntuva pidennys toisen asteen kattavaksi nousee esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on päätetty pidentää oppivelvollisuusikää vuodella, mikä sekin on aiheuttanut melkoista vääntöä.
Nuorten syrjäytymistä tutkinut apulaisprofessori Kristiina Brunila pitää ministeri Kiurun ehdotusta lukio- ja ammattikoulupakosta huonona ajatuksena. Brunilan mukaan pakottaminen ei auta vähentämään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää, vaan se korjaa lähinnä tilastoja.
- Pakko on huono välittämisen tapa. Ennemminkin pitäisi kysyä nuorilta itseltään, miksi he eivät hae kouluihin tai käy koulutuksia loppuun.
Tutkijat eivät suoraan näe, mihin Kiuru perustaa väitteensä. Nuorisotutkija Tomi Kiilakosken mukaan tällä hetkellä ei tarkkaan tiedetä, miksi monet esimerkiksi keskeyttävät ammatillisen tutkinnon.
- Syyt liittyvät jollain lailla minä-kuvaan, kiusaamiseen, sopeutumattomuuteen tai siihen, että koulutus ei kohtaa nuoren maailmaa. Jos ongelmat ovat tällaisia, niin oppivelvollisuuden nostaminen ei tietenkään auta, Kiilakoski sanoo.