Kittilässä on niukin naukin selvitty vuoden 2005 Ounasjoen suurtulvasta, kun nyt jo pelätään uutta suurtulvaa. Edellytykset sille ovat olemassa; paksussa lumipeitteessä on korkea vesiarvo ja yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista. Se merkitsee sitä, että sään lämmetessä sulaminen voi alkaa voimakkaana ja jäiden lähtö ja tunturitulva saattavat sattua samaan aikaan. Sellaisesta rysäyksestä Kittilässä ovat karvaat kokemukset.
Ounasjoen tulvien kehittymistä vuodesta 1939 kotitörmältään seurannut kaivinkoneyrittäjä Eero Kurkinen , 80, on melkoisen varma, että suurtulva huuhtoo Kittilän kirkonkylää jälleen.
Normaalina keväänä vesi nousee jäidenlähdön aikaan, mutta laskee sen jälkeen noustakseen uudelleen, kun Ounasjoen valuma-alueen vedet sulavat. Nyt lunta on erittäin paljon ja kun yöpakkaset hidastavat sen sulamista, niin sään nopea lämpeneminen tietää varmuudella suurtulvaa.
Kittilää erittäin pahoin kohdelleesta vuoden 2005 suurtulvasta Kurkisella ovat huonot kokemukset.
Kirkonkylän puolella olevan asuintalonsa kellariin tuli vettä ja Ounasjoen toisella rannalla Pakatissa vahingoittui konehalli ja kastui autoja. Kellarin kastumisesta valtio korvasi hieman, mutta konehallille tulleet vauriot Kurkinen maksoi itse.
"Keskeneräistä en hyväksy"
Kurkinen pitää Lapin ympäristökeskuksen ja Kittilän kunnan 1 200 metrin pituista tulvapengerhanketta pahasti keskeneräisenä. Hän ihmettelee, että sellainen aiotaan rakentaa, vaikka parempikin ratkaisu olisi olemassa.
Kurkinen onkin ainoa maanomistaja kahdestakymmenestä, joka ei ole suostunut terveyskeskuksen läheisen tulvapenkereen rakentamiseen kirkonkylän puolelle omalle maalleen. Hänen mielestään paikoin jopa neljään metrin korkeuteen rakennettava tulvapenger vain kirkonkylän toiselle puolelle nostaisi veden Pakattiin tuhoisin seurauksin. Jotkut saattavat vastustaa pengertä menettäessään näköalan Ounasjoelle, mutta Kurkinen ei koe sellaista, vaan pelkää vahinkoja omaisuudelleen joen molemmilla puolilla.
Järkevämpi ratkaisu Kurkisen mukaan olisi Ounasjoen uoman leventäminen Sodankylän tielle johtavan sillan kohdalta. Tällöin ei tarvittaisi tulvapenkereitä lainkaan ja Kittilä säästyisi vahingoilta. Kurkinen epäilee, ettei sellaiseen ryhdytä, koska viranomaiset hänen mielestään suojelevat Arktikumia Rovaniemellä.
Pakatissa asuva entinen kunnanjohtaja Aarne Nikka pitää selvänä, että tulvapenkereen rakentaminen vain toiselle puolelle vaarantaisi Pakatin asutusta. Nikka katsoo, että jos näin tehdään, siitä seuraa valituskierre. Joko tulvapenkereet Ounasjoen molemmin puolin tai vettä varastoivat altaat Kittilän yläpuolelle olisi oikea ratkaisu.
Aluevastaava Sauli Hyvönen Lapin ympäristökeskuksesta kumoaa epäilyt tulvapenkereen Pakattiin aiheuttamista vaikeuksista. Virtaamismallien perusteella tulvapenger kirkonkylässä nostaisi vettä Pakatissa aivan marginaalisesti, vain pari senttiä eikä sillä olisi ratkaisevaa merkitystä.
Pääuoman leventäminen Sodankyläntien sillan kohdalta ei ole myöskään Hyvösen mielestä tulvavahinkoja estävä ratkaisu. Tässä tilanteessa ainoa vaihtoehto on tulvapenger, jollaista suunnitellaan Hyvösen mukaan myöhemmässä vaiheessa myös Pakatin puolelle.
