Venäläisen matkustajakoneen tiistaiaamuisessa epäonnistuneessa laskussa Kittilän kentälle oli mukana myös paljon hyvää onnea.
Vaikka koneen pyrstö liian lyhyeksi jääneessä laskussa osui maahan ja laskusiivekkeiden päät viistivät maata, kone pysyi pyörillään ja pysähtyi hallitusti. Kukaan Air Yakutian Tupolev 154 -koneen 141 matkustajasta tai 12 miehistön jäsenestä ei loukkaantunut.
Lapin läänin pelastusjohtajan Martti Soudunsaaren mielestä todellinen suuronnettomuus oli Kittilässä hyvin lähellä.
"On vaikea arvioida, kuinka lähellä se oli. Saattoi ehkä olla kysymys sekunneista tai muutamista kymmenistä metreistä. Jos onnettomuus olisi tapahtunut, loukkaantuneita ja mahdollisesti myös kuolleita olisi ollut paljon."
Soudunsaari sanoo, että lento-onnettomuus missä tahansa pohjoisen kentällä merkitsisi pelastusorganisaatiolle ja koko maakunnalle suuronnettomuutta. Kittilän talvessa edessä olisi ollut erittäin vaikea ja vaativa pelastustehtävä.
Loukkaantuneet kuolisivat kylmään
Päivittäisten lentojen aikana sopimuspalokunnilla on onnettomuustapauksissa viiden minuutin lähtövalmius. Soudunsaari laskee, että Kittilän kentälle olisi ensilähdössä eli 10-15 minuutissa saatu 5-10 pelastajaa.
"Paikalle olisi kaiken aikaa hälytetty lisäyksiköitä ja muita viranomaisia sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkilöstöä. Joka tapauksessa aikaa olisi saattanut kulua jopa tunti, ennen kuin paikalle olisi saatu apua riittävästi eli noin 50 pelastushenkilöä."
Jos apuvoimia olisi jouduttu kuljettamaan Rovaniemeltä tai pyytämään apua puolustusvoimilta, aikaa olisi kulunut minimissäänkin 2-3 tuntia.
"Jos loukkaantuneet potilaat olisivat joutuneet odottamaan tunteja apua lumihangessa kiitotien ulkopuolella, jotkut heistä todennäköisesti olisivat menehtyneet ennen avun saapumista", Soudunsaari arvioi.
Ongelmia myös potilaiden siirrossa
Lapin läänin pelastusorganisaatio on varautunut myös lentokentillä tapahtuviin suuronnettomuuksiin.
Pitkistä etäisyyksistä johtuen toiminta-aikaa kuitenkin kuluisi paljon, ennen kuin onnettomuuspaikalle saataisiin riittävästi pelastushenkilöstöä.
Logistiikkaongelmia syntyisi myös loukkaantuneiden kuljettamisessa. Tapahtuipa onnettomuus kiitoradalla tai sen lähimaastossa, potilaiden kuljettaminen suojaan olisi vaikea tehtävä.
Lapin lentokenttäpaikkakunnilla ja niiden naapurikunnissa on vain muutama ambulanssi. Lisäksi ensiapupaikkoina toimivat terveyskeskukset ovat pieniä. Oman ongelmansa muodostaisi loukkaantuneiden kuljettaminen jatkohoitopaikkaan Rovaniemelle tai Ouluun.
Onnettomuuksiin varaudutaan
"Logistiikka on onnettomuustapauksissa selvä ongelma. Myöskään selvinneiden ja loukkaantuneiden kylmältä suojaamiseen meillä ei ole valmiina riittävästi resursseja, koska lentoasemien päivittäistä valmiutta ei ole voitu mitoittaa suuronnettomuustilanteiden mukaan", Martti Soudunsaari sanoo.
Martti Soudunsaari sanoo, että viime vuosina Lapin kentillä on harjoiteltu paljon onnettomuustilanteiden varalta.
"Itse asiassa juuri käynnistyi erään turvallisuushankkeen toinen vaihe, jossa ovat mukana kaikki pohjoisen kentät Kajaania ja Kuusamoa myöten. Hankkeessa on kartoitettu kaikki pelastusresurssit, mitä lentokentiltä ja lentoasemapaikkakunnalta löytyy. Onnettomuuksien varalta kirjaamme paikkakunnilta kaiken kaluston ja pelastushenkilöstön safariyrityksiä myöten", Martti Soudunsaari kertoo.
Hän kertoo, että harjoitusten avulla organisaatio ja hälytysjärjestelmä viilataan niin toimivaksi, että olemassa olevilla resursseilla pystytään varautumaan lento-onnettomuuksiin niin hyvin kuin mahdollista.
