Kittilän kunnan valtuustosalissa kilisteltiin tiistaina kuohuviinilaseja Suurikuusikon kultakaivoksen kunniaksi. Kunnanjohtaja Seppo Maula nosti yhdessä kaivosyhtiö Agnico Eaglen ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa maljan Euroopan suurimman kultakaivoksen rakennuspäätökselle.
- Tämä on ainutkertainen tilaisuus, jonka vain harva saa kokea, Maula iloitsi.
Myös GTK:n pääjohtaja Elias Ehdahl kuvaili hetkeä kaivosalalla harvinaiseksi. Tutkimuskeskuksen pitkäaikainen työ saa hänen mukaansa palkinnon Suurikuusikon kaivoksessa. Ekdahl harmitteli, että malmin löytänyt GTK:n edesmennyt geologi Ilkka Härkönen ei nähnyt kaivoksen toteutumista.
Kaikkiaan 19 GTK:n löytämää esiintymää on johtanut Suomessa kaivostoimintaan. Suurikuusikko on niistä ehdottomasti mittavin.
- Geologina uskallan sanoa, että Suurikuusikon kultapotentiaali on maailmanluokkaa tällä alueella, Ekdahl sanoi.
Kiitoksen sanat osoitettiin myös tilaisuuteen saapuneelle ruotsalaisen Riddahyttan-yhtiön toimitusjohtajalle. Yhtiö käytti vuosia Suurikuusikon esiintymän tutkimuksiin ja siirtyi kanadalaisen Agnico-Eaglen haltuun vuoden alusta.
Kaivos avoin matkailijoille
Kittilä voi iloita tulevasta verotulojen kasvusta. Kultakaivos tuo Kittilään 200 ympärivuotista työpaikkaa, jotka ovat paremmin palkattuja, kuin matkailun palvelualan työpaikat. Vuonna 2008 valmistuva kaivos maksaa kuntaan lisäksi kiinteistöveroa.
Kunnassa uskotaan myös Levin matkailun hyötyvän kultakaivoksesta.
- Tavoitteenamme on tehdä niin hieno kaivos, että sitä voi ylpeänä esitellä matkailijoille, tulevan kaivoksen johtaja Heino Alaniska sanoi.
Vaikka suurin osa vuosittaisesta yli 300 kultaharkon tuotannosta matkaa lentokoneella Keski-Euroopan markkinapaikoille, aiotaan osa kullasta jalostaa myös Kittilässä omiksi kultatuotteiksi.
Satoja työnhakijoita valmiina
Kittilän työvoimatoimistoon on ilmoittautunut jo 300 kultakaivokselle haluavaa työnhakijaa. Työntekijöitä rekrytoidaan ja koulutetaan kaivokselle sen rakentumisen myötä siten, että kahden vuoden päästä henkilöluku on 200.
Alaniskan mukaan rikastusprosessiin koulutetaan 55 työntekijää, jotka tekevät työtä kolmessa vuorossa. Avolouhoksen rakennusvaiheessa maansiirto tehdään urakoitsijoiden avulla.
- Kun kaivostoiminta siirtyy maan alle 4 - 5 vuoden päästä, kuuluvat kaikki työntekijät kaivosorganisaatioon, Alaniska kertoi.
Kaivoksen tulo tietää kunnalle teiden parannusta sekä asunto- ja palvelutarjonnan lisäämistä. Kiistalan kylän ja Suurikuusikon välinen tie vahvistetaan kaivosyhtiön varoilla, mutta valtio maksaa kulut takaisin viidessä vuodessa.
Kanadalaisen kaivosyhtymän Euroopan toimitusjohtaja Ingmar Haga sanoi uskovansa, että Suurikuusikon kultavarat riittävät vielä pidemmälle, kuin alustavasti arvioiduksi 13 vuodeksi.
Esiintymässä on 14,2 miljoonaa tonnia louhintakelpoisia malmivaroja, joiden kultapitoisuus on 5,16 grammaa tonnissa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan lisää kultapitoisuudeltaan hieman heikompia malmivarantoja.
kuva STT Marjukka Talvitie
Maljat kultakaivokselle! Vasemmalta Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula, kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Molkoselkä, kunnan kehitysyhtiön toimitusjohtaja Markku Mäkitalo, Riddarhyttan-yhtiön toimitusjohtaja Lars Göran Olsson ja Suurikuusikon kaivoksen johtaja Heino Alaniska.