Lentoliikenteen taantuma ja USA:n terrori-iskun tiukentamat turvamääräykset ovat kasaamassa vaikeuksia koko Luoteis-Lapin matkailulle tärkeän Kittilän lentokentän toiminnalle. Tilojen muutostyöt ovat tuoneet lisäkustannuksia, ja kynnys aseman seuraavan laajennusvaiheen aloittamiseen on noussut.
Vaikka lentoliikenteen matkustajamäärät valtakunnallisesti ovat laskussa, niin matkailun varassa pyörivän Kittilän kentän suunta on yhä ylöspäin. Heinäkuun lopussa matkustajamäärä oli Kittilässä noussut 6000 henkilöllä edellisvuodesta, ja lentoaseman päällikkö Kari Tohmo arvioi lisäyksen kasvavan loppuvuonna noin 10 000 matkustajaan. Se tarkoittaisi noin neljän, viiden prosentin vuosikasvua.
Ilmailulaitos arvioi investointejaan kuitenkin "yhdestä kassasta" eli valtakunnallisen kokonaistilanteen perusteella, joten tarpeesta huolimatta Kittilänkin investoinnit riippuvat nyt yhteiskunnan tuen määrästä.
Lentoaseman seuraavaan laajennusvaiheeseen sisältyy terminaalitöiden lisäksi kalliita laitehankintoja, erillinen toimistorakennus, uusi lämpökeskus, siirtoviemäri ja muutoksia maaliikennejärjestelyihin. Kokonaiskustannukset noussevat yli kuuteen miljoonaan euroon.
"Ilmailulaitoksella ei ole yksin edellytyksiä toteuttaa näitä hankkeita, varsinkaan kun se jo parin edellisvuoden aikana on sijoittanut muutos- ja päällystystöihin sekä laitehankintoihin lähes saman summan", Kari Tohmo sanoo.
Ilmailulaitos on anonut työministeriöltä laajennukseen aiempia rakennusvaiheita isompaa eli 60 prosentin valtionapua. Mikäli rahoituspäätös saadaan syksyn aikana, uudet tilat voitaisiin saada käyttöön vuoden 2004 aikana. Jos avustuspäätös on kielteinen taikka lykkääntyy, joutunee lentoasema rajoittamaan liikenteen kasvua ainakin sesonkiviikonloppuisin. Tämä olisi edessä ensi vuonna, tai viimeistään vuonna 2004.
Lentoliikenteen ja matkailun sidos tiedetään hyvin kunnissa, jotka ovat aiemmin jo osallistuneet lentokentän kehittämiseen omin varoin. Nykyinen kurja taloustilanne ei kuitenkaan anna kunnille paljon liikkumavaraa. Kari Tohmon mukaan ilmailulaitos ei kehtaa edes esittää kunnille "muutamaa prosenttia" suurempaa osuutta rahoituksesta.
"Jos kaikki kolme eli Kolari, Muonio ja Kittilä ovat mukana, ja rahoitus jakaantuu kahdelle vuodelle, niin silloin rasitus ei ehkä ole liian suuri", Tohmo arvioi.
Kari Tohmo huomauttaa, että kentän aiemmat rakennusvaiheet ovat jo osoittaneet, etteivät panostukset ole menneet hukkaan. "Niiden välillinen ja välitönkin vaikutus työpaikkojen määrään on ollut huomattava."
Terrori-isku pakotti
lisäinvestointeihin
Viimesyksyinen herätys lentoliikenteen turvauhkiin on aiheuttanut Kittilässäkin huomattavia lisäinvestointeja. Kesän aikana lentoasemalla on laajennettu matkatavaran käsittelytiloja ja uudistettu turvatarkastustiloja. Parhaillaan asennetaan ja muutetaan matkatavarakuljettimia.
Kansainväliset määräykset edellyttävät, että myös koneen ruumaan menevät matkatavarat tarkastetaan 100-prosenttisesti ensi vuoden alusta lähtien. Kittilässä tarvitaan näin vähintään kaksi läpivalaisulaitetta huippusesonkien aikana. Tehokkaampi tarkastus hidastaa tavaroiden läpikulkua, joten myös lähtöselvitystiskejä tarvitaan lisää.
Tarkastusten tiukentuminen ja tullauskäytännön muutokset EU:ssa vaativat lisähenkilöstöä. Turvatarkastuksissa arvioitu tarve on 7 henkilötyövuotta, mutta se vaihtelee sesonkien takia päivittäin yhdestä kymmeneen henkilöön. Huippusesonkeina henkilöstöä on tuotava myös ilmailulaitoksen ja tytäryhtiö Airpron muista toimipisteistä.
Suuria haasteita on edessä varsinkin joulukuun ruuhkissa. "Silloin niin uudet kuin vanhatkin tilat ja laitteet tulevat olemaan ennätysmäisen kovilla", Kari Tohmo arvioi.