Laman myrskytuulet ovat kullankaivajille myötäisiä. Ensimmäiset kultaharkkonsa valanut Kittilän kultakaivos saa tuotteensa markkinoille, ja vieläpä hyvään hintaan. Laman pyörteissä sijoittajat ostavat kultaa, eikä nopeasti kivunnut hinta ole este.
-- Lama on meille edullinen asia, myöntää kaivososaston päällikkö Juha Riikonen. Hyvän menekin ja hinnan lisäksi Kittilään on saatu aiempaa paremmin pystyvää työvoimaa. Vielä vuosi sitten kaivosala tuskaili, mistä löytää riittävästi päteviä tekijöitä. Nyt talouden alamäki irrottaa muualta väkeä kultakaivokselle.
Kanadalaisen Agnico-Eaglen kaivos työllistää jo yli 215 alan ammattilaista. He ovat alkuvuoden aikana pusertaneet Suurikuusikon maaperän malmista ensimmäiset harkot. Kaikkiaan niitä on valettu viitisen kappaletta, ja tiistaina kaivoksen esittelyssä uunista pullautettiin peräti kaksi harkkoa kerralla.
Harkoista raskaampi painoi noin 25 kiloa, eikä toinen jäänyt paljon pienemmäksi. Yhden harkon arvo nousee yli puoleen miljoonaan euroon. Kittilästä lähtevien harkkojen kultapitoisuus on 90-95 prosenttia. Keski-Euroopassa niiden jalostus jatkuu niin, että pitoisuus nousee jopa 99,99 prosenttiin. Agnico-Eaglen Euroopan-toimintojen johtajan Ingmar Hagan mukaan kulta päätyy pitkälti pankeille.
-- Teolliseen käyttöön kultaa ei niin paljon mene. Se on kysyttyä nimenomaan sijoituskohteena, hän korostaa.
Tosin yhdestä harkosta irtoaisi melkoisesti korujakin. Esimerkiksi kalvosinnappeihin tarvitaan ainoastaan noin kahdeksan grammaa kultaa.
Hinta nousee
Kullan hinta on kivunnut noin 900 dollariin unssilta. Yksi unssi on hieman päälle 30 grammaa.
-- Hinta on suunnilleen kaksinkertaistunut siitä, mihin kaivoksen alkuvaiheen kannattavuuslaskelmat perustuivat. Ja hintataso näyttäisi pysyvän toistaiseksi vähintään nykyisellään, vaikka ennustaminen onkin äärimmäisen vaikeaa, Haga sanoo.
Kaivosyhtiön mukaan Suurikuusikon esiintymä on Pohjois-Euroopan merkittävin, ja Kittilän kaivoksesta tulee Euroopan suurin kultaa tuottava yksikkö. Suurikuusikko tuottaa poikkeuksellisesti pelkästään kultaa. Yleensä kaivoksista saadaan kullan ohella myös muita metalleja.
Kittilä aiotaan saada täyteen tuotantoon jo tänä vuonna. Siinä vaiheessa maailmalle lähtee vuosittain viitisen tonnia kultaa. Suurikuusikon nykyiset malmivarat ovat noin 18 miljoonaa tonnia, ja niistä irtoaa arviolta 75 tonnia arvometallia. Työtä riittää niillä eväillä ainakin 15 vuodeksi.
Kaivos toimii nyt avolouhoksena, mutta kolmessa vuodessa kaivajat työntyvät louhimaan maan alle.
Pääosa Lapista
Yhdeksän kymmenestä kaivoksen työntekijästä on Lapista. Kittiläläisiä heistä on hieman yli puolet. Moni on kuitenkin tullut kauempaa kullan houkuttelemana.
Kaukaisin tulija lienee kaivoksen kanadalainen johtaja Carol Plummer, joka sai houkutelluksi myös miehensä töihin Suurikuusikkoon.
Syyskuussa Kittilään kotiutunut Plummer sanoo sopeutumisen olleen mutkatonta. Lapin olot eivät hirveästi poikkea Pohjois-Kanadan säistä ja maisemista.
-- Tämä on kieltämättä mielenkiintoinen mahdollisuus. Jokainen päivä tuo jotakin uutta.
