Kittilän kultakaivos on sopinut kaivosalueella laiduntavan paliskunnan kanssa vuosittaisesta korvauksesta. Agnico-Eagle-yhtiö maksaa Kuivasalmen paliskunnalle vuosittain 6 000 euroa kompensaationa laidunmaiden menetyksestä.
Paliskunnan poroisännän Ari Puljujärven mukaan paliskunnan suurin sallittu poroluku on 6 000, eli poromiehet saavat euron kultakin porolta.
Kittilän koillisosassa sijaitsevan kultakaivosalueen pinta-ala on 840 hehtaaria. Alue ei ole paliskunnalle Puljujärven mukaan erityisen tärkeä laidunalue, mutta sen vaaranlaitamia käytetään varsinkin talvisin.
Porot pääsevät yhä kaivosalueelle, sillä sitä ei ole vielä päätetty aidata poroilta. Puljujärven mukaan se ei ole tarpeenkaan, sillä porot kaihtavat luonnostaan hälyä ja liikennettä.
Vakuus ensi vuoden alussa
Pororahat ovat vain yksi tapa, jolla kultakaivos huomioi alueen ympäristöä.
Kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Juhani Itkonen kertoo, että yhtiö asettaa ensi vuoden alussa uuden ympäristönsuojelulain mukaisen vakuuden, jolla kaivoksen toiminnan loppumisen jälkeen turvataan niin sanotut jälkityöt.
- Kaivoksen sivukivistä ja rikastehiekasta tulee suuret kasat alueelle. Jälkihoitotöihin varattu vakuus kasvaa sitä mukaa kun läjitettävää syntyy, Itkonen sanoo.
Ympäristölain vaade on tarpeen. Lappilaisten muistissa ovat yhä Pahtavaaran kultakaivoksen ankeat maisemat Terra Mining -yhtiön mentyä nurin. Nyt tilanne on Sodankylässä tosin kohentunut, kun kaivostoiminta alkoi uuden yhtiön vetämänä.
Lettosara ei estänyt kaivosta
Kittilän kultaesiintymän alue on soista maastoa. Soilta löydettiin ympäristölupaa edeltäneessä kartoituksessa uhanalaisia kasveja, kuten Lapin kämmekkä ja lettosara.
- Niistä lettosara on tärkein, sillä siltä ei tunneta muita yhtä edustavia esiintymiä, Itkonen kertoo.
Lapin kämmekät ja lettosarat jäävät sivukivikasojen alle, eikä niitä voida siirtää. Lettosaraesiintymä ei estänyt kaivoksen rakentamista, sillä vaikka vaatimaton heinäkasvi on harvinainen, sitä tiedetään olevan muuallakin.
Kaivosyhtiö miettii keinoja, joilla se voisi kompensoida uhanalaisten kasviesiintymien menetystä.
- Voisimme esimerkiksi tukea näiden kasvilajien esiintymien kartoitusta ja siirtomahdollisuuksien selvittämistä, Itkonen sanoo.
Kuntapäättäjän maitotila naapurissa
Aivan kaivoksen naapurissa on Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtajan Markku Molkoselän maitotila. Molkoselkä ei pelkää kaivostoiminnan haittoja ympäristölle.
- Uskon suomalaisiin ympäristöviranomaisiin. Esimerkiksi rikastuksessa käytettävän syanidin vaarat tunnetaan ja pystytään estämään, Molkoselkä sanoo.
Lähinnä kaivosta sijaitsevan Kiistalan kylän asukkaat ottavat kaivoksen vastaan suurelta osin positiivisin odotuksin. Liki 50 kilometrin päässä kirkonkylältä sijaitsevalla kylällä on 13 oppilaan koulu ja lisää asukkaita otetaan vastaan.
- Useampi maanomistaja on halukas myymään tonttimaata, Molkoselkä sanoo.
Kiistalalaisen Matti Piekkarin mukaan yli 100 miljoonaa euroa maksavan kultakaivoksen rakentaminen kylän naapuriin on suuri ihme, jonka merkitystä lappilaiset eivät vielä edes ymmärrä.