Kit­ti­län kul­ta­kai­vok­sen to­teu­tus eteni

Ruotsalainen Riddarhyttan Resources Ab on saanut valmiiksi Kittilän Suurikuusikon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselvityksen.

Ruotsalainen Riddarhyttan Resources Ab on saanut valmiiksi Kittilän Suurikuusikon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselvityksen. Selvitys jätettiin Lapin ympäristökeskukselle keskiviikkona.

Kaivosyhtiö vakuuttaa, että ympäristövaikutukset rajoittuvat lähes pelkästään noin 8,5 neliökilometrin suuruiselle kaivospiirialueelle, jolle tulee avolouhoksia ja kivien varastokasoja. Ulkopuolelle ulottuvat haitat koituvat satunnaisesta pölystä sekä melusta, jonka tason kerrotaan kuitenkin jäävän alle suositusten.

Ennakkoon puhutuimman ongelman, myrkkyjen, sanotaan niin ikään olevan hallinnassa. Rikastuksessa käytetään natriumsyanidia, joka on määrä tuhota jo rikastamolla. Arseeni puolestaan sidotaan kemiallisesti pysyväksi yhdisteeksi. Kumpikaan aine ei tule aiheuttamaan vahinkoa luonnolle tai ihmisille, selvityksessä korostetaan.

Tutkimusten mukaan kaivokselta laskettavat vedet tulevat sisältämään vain pieniä, haitattomia määriä vahingollisia aineita.

Rikastamo on ensimmäinen bakteerihapetusmenetelmää käyttävä kullan rikastuslaitos Euroopassa. Kittilän keskustasta noin 35 kilometrin päässä Kiistalan kylässä sijaitsevaa kultaesiintymää on tutkittu laajasti vuodesta 1998. Tutkimuksiin on jo käytetty 40 miljoonaa markkaa.

Kaivosalueella on kultamalmia ainakin noin kahdeksan miljoonaa tonnia ja malmin kultapitoisuus on kuusi grammaa tonnissa. Se vastaa noin 50 tonnia kultaa, mikä mahdollistaisi 3,5 tonnin vuosituotannon.

Ilmoita asiavirheestä