Pitkäaikaishoidon tarvetta ja vanhushuollon kustannuksia yritetään Kittilässä padota kattavalla ikäihmisten terveyden seurannalla. Kylmän rahan lisäksi lisätyön kimmokkeena on toive, että näin kyetään parantamaan vanhenevan väen elämänlaatua.
Seulontatutkimukset perustuvat valtuustoaloitteeseen vanhusneuvolasta. Terveyskeskuksen oma aivoriihi jalosti kuitenkin ideaa miettimällä, että vanhusten seuranta on turhaa, jos vaivat ovat ehtineet kroonistua. "Me päätimme ottaa asiaan selvästi ennalta ehkäisevä otteen. Kun otamme tutkimuksiin vähän nuorempia, ehdimme vielä pureutua sairauksien torjuntaan", selittää terveydenhoitaja Eija Takalo-Kastari.
Kittilässä oli havaittu, että 70 vuotta on sellainen kriittinen ikäraja, jonka jälkeen sairastavuus lisääntyy selvästi. Niinpä seulontaryhmäksi valittiin juuri eläköityvät 65-vuotiaat kuntalaiset. Viiden vuoden "varoaika" antaa riittävästi liikkumavaraa neuvonnalle ja valistukselle. "Samalla saamme hyvät vertailutiedot myöhempiä vuosia varten", Takalo-Kastari huomauttaa.
Keski-iän ja vanhuuden välimaastoon sijoittuvat 65-vuotiaat hoksattiin myös eräänlaisiksi väliinputoajiksi. Nuoremmat ovat erilaisten seulontojen tai ainakin työterveyshuollon piirissä, ja vanhemmista huolehtii Kittilässä kotisairaanhoito. Juuri eläkeiän saavuttaneita järjestelmä ei kuitenkaan systemaattisesti tutki tai seuraa.
Tiettävästi koko maassa ainutlaatuinen järjestely nimettiin ikäihmisten neuvolaksi, jota vetää Kittilän terveyskeskuksessa neljä sairaanhoitajaa ja kaksi fysioterapeuttia.
Ikäihmisten neuvola aloitti työnsä kevään korvalla, ja ensimmäisen vuoden urakka on jo loppusuoralla. Kittilästä löytyi kaikkiaan noin 80 vuonna 1937 syntynyttä asukasta, joista vajaa neljännes on enää tutkimatta. Kaikki saavat kutsun ja ilmoituksen varatusta ajasta kotiinsa.
Jokainen 65-vuotias käy läpi perusteellisen terveystarkastuksen. Terveydenhoitajat tarkastavat heidän yleisen terveydentilansa ja toimintakykynsä sekä siinä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Myös psyykkistä terveyttä selvitetään muistia testaavalla kyselyllä ja tarvittaessa masennustestillä. Näkö, kuulo, nukkuminen, ruokahalu, sosiaalinen verkosto ja jopa asuinympäristö selvitetään. Näin saadaan perustietoa jo etukäteen myös vanhuusiän hoidon tarpeisiin.
Fysioterapeutit tutkivat asiakkaiden tuki- ja liikuntaelimistön kunnon, mittaavat keuhkojen toimintakyvyn ja selvittävät heidän liikuntatottumuksensa.
Tietojen hankkimisen ohessa neuvola panostaa tiedon jakamiseen. Jos joku 65-vuotias vielä on säästynyt kaikilta vaivoilta ja ongelmilta, yritetään neuvonnalla ja valistuksella taata se, että terveys myös pysyy hyvänä.
Hyvä tulos yllätti
Kittilässä elää tähänastisten tulosten perustella varsin hyväkuntoisia ikäihmisä. Terveydenhoitajat odottivat ennakkoon paljon suurempia ongelmia, ja myönteisesti yllättyivät myös fysioterapeutit Erja ja Pekka Kiviniemi.
"Varsinkin miehet laiminlyövät usein lihashuollon, mutta suurin osa on nyt ollut yllättävän hyäkuntoisia. Keuhkomittausten tuloksetkin olivat hyviä, jopa tupakoitsijoilla", he sanovat.
Ikäihmisten sosiaalisia oloja kartoittamalla pyrittiin seulomaan joukosta yksinäisyydestä kärsivät. Heitä on varauduttu ohjaamaan harrastusten ja muiden ihmisten pariin oikein kädestä pitäen, mutta toistaiseksi yksinäisiä on löytynyt hyvin vähän.
"Täytyy tietysti muistaa, että yksinolo ei ole ongelma, jos ihminen ei kärsi yksinäisyydestään. Luonteeltaan erakoitumiseen taipuvaisia ihmisiäkin on paljon", terveydenhoitaja Kirsti Huilaja huomauttaa.
Suurimmaksi ongelmaksi tähän mennessä on osoittautunut monen ikäihmisen heikentynyt kuulo. Korkeita kolesteroliarvoja löytyi myös, mutta tilanne oli useimmiten jo asiakkaan tiedossa ja hoidossa. Pieni yllätys oli myös lääkkeiden suuri tarve: suurin osa ikäryhmästä käytti jotakin lääkettä, useimmiten verenpaineen tai kolesteroliarvojen hoitoon.
Unihäiriöitäkin kirjattiin melko runsaasti. Moni heräilee kesken yön, eikä saa enää unta. "Unilääkkeitä ei silti kovin paljon käytetä", Kirsti Huilaja kertoo.
Toiminta jatkunee
Lisämäärarahoja ikäihmisten neuvolan toimintaan ei ole tarvittu, mutta hoitajat ovat olleet lujilla. Siitä huolimatta he toivovat, että toiminta vakinaistuu. "Aikaa tämä vie paljon enemmän kuin luulimme, mutta työ on ehdottomasti mielekästä. Sitä kannattaa jatkaa", hoitajat korostavat.
Oman terveytensä jo tarkistuttanut Lauri Bäck, 65, on samaa mieltä. "On hyvä, että hoitajat kutsuvat tänne. Monellakaan ei itse tule lähdettyä. Sehän on vähän kuin heikkoutensa tunnustaisi", hän arvioi.
Lauri Bäck sanoo yllättyneensä eniten tutkimuksen perusteellisuudesta. Fysiikka ja psyyke syynättiin tarkasti. "Luulin tätä höpö-höpö-hommaksi, mutta väärässä olin. Kysymykset olivat välillä niin tarkkoja ja henkilökohtaisia, että meinasin jo valehdella. Mutta en sitten kuitenkaan", hän velmuilee.
"Kaikenlaistahan meiltä kysellään koko ajan, mutta vastaukset menevät vain tilastoihin. Tässä iso plussa on se, että vastaukset johtavat heti toimenpiteisiin, jos aihetta on", Lauri Bäck kiittelee.