Kittilän kirkonkylän suojaksi on suunnitteilla kuusi kilometriä pitkä tulvapenkere. Lapin ympäristökeskus on käynyt lävitse eri tapoja suojata Kittilää Ounasjoen tulvilta. Tulvapenkerettä pidetään realistisena ja nopeimmin toteuttavana vaihtoehtona. Jokimaiseman peittävää pengertä ei voida rakentaa ilman maanomistajien myöntymystä.
Kittilää koetteli toissa keväänä ennätystulva, joka vahingoitti noin 50:tä omakotitaloa ja satoja loma-asuntoja. Kunnan ja yksityisten tulvavahingot nousivat yhteensä yli kahteen miljoonaan euroon.
Tulvan jälkeen aloitettiin mittava selvitystyö vastaavien vahinkojen estämiseksi. Tämän vuoden kevääseen mennessä ratkaisut olivat yhä auki. Kittiläläisten onneksi Ounasjoki jätti tänä vuonna jäänsä ilman suurempaa tulvaa.
Lapin ympäristökeskuksen ympäristötekniikan päällikön Kari Porsangerin mukaan tulvasuojien suunnittelua ei voida tehdä alle puolentoista vuoden.
- Tarvitaan ilmakuvaukset, fotogrammetria, tulvakartoitukset ja tausta-aineisto kasaan. Niitä on koottu keväästä 2005 lähtien, Porsanger kertoo.
Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää, että selvityksessä tehdään yleistason vertailu eri suojausvaihtoehdoista. Kittilässä mahdollisia vaihtoehtoja penkereen lisäksi ovat veden pidättäminen valuma-alueella, taajaman ohituskanava tai Ounasjoen ruoppaaminen Kittilän ja Kaukosen väliseltä jokiosalta.
Ei vielä ensi kevääksi
Lapin ympäristökeskus esittelee eri tulvalta suojaamisen vaihtoehtoja syksyn aikana kittiläläisille.
- Penger olisi useamman maanomistajan maa-alueella. Sinne ei mennä ilman maanomistajan suostumusta, Porsanger sanoo.
Jos maanomistajat suostuvat pengerrykseen, voidaan rakennustyöt aloittaa Porsangerin mukaan aikaisintaan syksyllä 2007. Ensi kevään tulva-aikaan täytyy yhä varautua vanhoilla keinoilla, kuten jäänsahauksella.
Tulvapenkere kattaisi koko Kittilän taajama-alueen Pääskylänniemestä Ala-Kittilään. Pituutta penkereellä olisi kuusi kilometriä ja sen korkeus vaihtelisi rannan mukaan.
Penkereen rakentaminen maksaisi 1,2-1,5 miljoonaa euroa. Valtio on kustannusten suurin maksaja. Kittilän kunnan osuus on Porsangerin mukaan arvioilta noin neljännes.
Tontit rantaan saakka
Suunnitellun tulvapenkereen alueella on useita kymmeniä, jopa sata yksityistä maanomistajaa, Kittilän kunnan maanmittausteknikko Veli-Matti Virtanen arvioi. Maanomistajien tontit ulottuvat pääosin rantaan saakka.
Kunta omistaa rantaviivasta pienemmän osan, esimerkiksi terveyskeskuksen rannassa ja palveluasunnon tontilla Pääskylänniemessä.
Syksyn kuulemistilaisuuksien tulosta on Virtasen mukaan vaikea ennustaa.
- Onhan se tosiasia, että jos siihen penkka tehdään, niin kyllä monen maisema muuttuu, Virtanen pohtii.