Myönteisen suhtautumisensa Pallaksen hotellin laajentamiseen jo kertonut ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) tutustui ensimmäisen kerran itse alueeseen maanantaina.
Lapin ympäristökeskus oli ministeriön toimeksiannosta kutsunut koolle eri intressiryhmiä esittämään näkemyksiään hotellin laajentamissuunnitelmasta. Sen mahdollistavaa lakimuutosta on valmisteltu ympäristöministeriössä ja lausuntokierroskin on päättynyt.
Tässä tilanteessa Lehtomäki sanoi vierailun "lisäarvon" olevan, että hän näkee alueen. "Ja ainahan on myös mahdollisuus parantaa lakiluonnosta."
Kutsu oli lähetetty pienemmälle piirille kuin viralliset lausuntopyynnöt. "Siinä ei kuitenkaan ole mitään tarkoitushakuisuutta", Lehtomäki vakuutti.
Kutsumatta jäi muun muassa paikallinen Kyrön paliskunta. Sen edusmiehet kuitenkin kutsututtivat itsensä mukaan. Poromies Reijo Kyröä jäi kuitenkin kaivelemaan, että hän sai käyttää "vain yhden pienen puheenvuoron".
Vaille kutsua jäi myös naapurikunta Kittilä, jonka puolella Pallas--Yllästunturin kansallispuistoa on enemmän kuin Muoniossa. Kittilä oli myös menettäjä, kun Pallas muutama vuosi sitten vastoin sen tahtoa liitettiin Muonioon.
"Kyllä meiltä joku olisi paikalle tullut, jos kutsu olisi saatu", Kittilän kunnan hallintopäällikkö Esa Mäkinen kertoo.
Pallaksen lisärakentamista kunta vastustaa. Hotellia voi remontoida, mutta uudet vuodepaikat tulee kunnan mielestä hajauttaa kyliin puiston ulkopuolelle.
Läpinäkyvyyttä kaivattiin
Kun palaverin osanottajat olivat ottaneet paikkansa Pallaksen luontokeskuksen auditoriosta ja kuvaajat kuvansa, Lehtomäki kehotti mediaa poistumaan ja salin ovet suljettiin. Joku rakentamiselle myötämielinenkin oudoksui "läpinäkyvyyden puutetta" kaikille yhteisestä kansallispuistosta.
Kun 20 vuotta sitten silloinen ympäristöministeri Kaj Bärlund (sd.) vieraili puiston 50-vuotisjuhlilla, hänen viestinsä oli, että jätettäköön puisto rauhaan ja rakennettakoon majoitustilat muualle.
Lehtomäki näkee tilanteen tänään toisin. Hän sanoo ymmärtävänsä vastustajien huolen luonnon sietokyvystä. Puisto kuitenkin on myös virkistäytymistä varten, hän huomautti. Se tarkoittaa, että palvelun on oltava hyvää "puiston paraatipaikalla".
Lehtomäki myös vakuutti jälleen, ettei Pallaksen hotellista tule ennakkotapausta. Muuta rakentamista puistoon ei sallita.
Tämä ehdottomuus ei tyydytä Enontekiön kuntaa. Se vaatii tasapuolista kohtelua eli mahdollisuutta rakentaa puiston pohjoispäähän Pyhäkeron alueella 300--500 kerrosneliömetrin palvelu- ja näköalarakennus.
Myös Pyhäkeron matkailumaja valmistui ennen kansallispuiston perustamista, kuten Pallaksen ensimmäinen hotellikin. Majaa vain ei rakennettu uudelleen Lapin sodan jälkeen, kuten tapahtui Pallaksella.
Saamelaisparlamentin puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi oli sitä mieltä, että Pallaksen puiston kaltainen kansallisomaisuus tulisi jättää tuleville sukupolville rakentamattomana.
Valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi Lapland Hotels Oy:lle 15 000 neliömetrin rakennusoikeuden maan päälle ja 4 500 neliömetriä maanalaisia tiloja. Se tarkoittaisi hotellin tilojen kahdeksankertaistumista. Vuodepaikkoja tulisi 500 nykyisten 130:n sijasta.
Hyinen tuuli ei ollut vieraskorea, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki tutustui Pallakseen Lapland Hotels Oy:n konsernijohtajan Pertti Yliniemen opastuksella.
