Kittilän kunta on aloittanut varautumisen ensi viikolle ennustettuun tulvaan. Samaan aikaan kunnassa odotetaan yhä korvausrahoja vuodentakaisen suurtulvan vahingoista.
Kunta kävi pelastustoimen kanssa ensimmäisen palaverin pian sen jälkeen, kun ympäristökeskus kertoi uusimman tulvaennusteensa. Poikkeuksellisen lämpimän sään vuoksi vedenkorkeuden arvioidaan nousevan Kittilässä tasolle, joka aiheuttaisi lähes viimevuotisen kaltaisen tulvan.
Vuosi sitten tulvan tieltä jouduttiin evakuoimaan Pääskylänniemen alue, jossa on vanhusten ja vammaisten palveluasuntoja. Nyt samaan varaudutaan uudelleen.
- Sosiaalitoimi alkaa selvittää sijoituspaikkoja, jos mahdollinen evakuointi tulee, hallintojohtaja Esa Mäkinen kertoo.
Pääskylänniemen kastuneista rivitaloista kolme on yhä korjaamatta ja niiden purkamista harkitaan. Omistava yhdistys odottaa yhä tulvakorvauksia ja asukkaat on sijoitettu kuka mihinkin. Sen sijaan palvelukoti Metsola on korjattu ja sen asukkaat pääsivät palaamaan koteihinsa helmikuussa. Korjaus tehtiin tulvakorvauksista tietämättä velkarahalla.
Suuria korvauksia
Kittilästä lähti tulvakorvauksista vastaavaan maa- ja metsätalousministeriöön noin 200 korvaushakemusta. Niistä noin 185 on saanut korvauksen ja viisi on yhä saamatta. Kymmenisen hakijaa ei ole ollut ministeriön mukaan oikeutettuja korvauksiin.
Tulvavahinkojen määrä on hakemusten perusteella 4,7 miljoonaa euroa. Maataloussihteeri Markku Saharin mukaan korvauksia on maksettu 1,3 miljoonaa euroa. Suuri kuilu johtuu siitä, että vielä käsittelemättömät korvausten hakijat odottavat suurimpia rahoja.
- Ne ovat Kittilän vuokratalot, asuntosäätiö ja vanhustenkotiyhdistys, jotka hakevat noin kahta miljoonaa, Sahari kertoo.
Kiinteistöjen arvioiduista vahinkomääristä voidaan korvata enintään 80 prosenttia. Saharin mukaan ministeriöstä on lupailtu korvauksia, kunhan vuokrakerrostalojen ja -rivitalojen vahinkomäärät on määritelty.
Palolaitoksellekin maksettiin
Kittilän kunta on saanut vakuutusyhtiöltä ennakkoa kunnan kiinteistöille aiheutuneista vahingoista. Hallintojohtaja Mäkinen arvioi kiinteistöjen vahinkojen määräksi noin 350 000 euroa. Vielä suuremmat vahingot kunnalle tuli tulvavahinkojen torjumisesta. Esimerkiksi pelastuslaitokselle täytyi maksaa sen tekemästä työstä.
- Vuoden loppuun mennessä kunnan lasku oli yli 800 000 euroa ja joka päivä kertyy lisää. Koska joudumme tukemaan vanhustenkotiyhdistystä investoinneissa, on kokonaispotti 1,2 miljoonaa, kunnanjohtaja Seppo Maula kertoo.
Summa kertyy tulvan suojaustyöstä, evakuointityöstä ja ylimääräisistä vanhusten hoitopaikoista. Apua kulujen kattamiseen ei ole odotettavissa, Maula tietää.
- Tämä ihana Suomen tasavalta ei tunne tämmöistä korvausjärjestelmää ollenkaan.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä pohtii parhaillaan Kittilän tapausta.
Suojat suunnitelmissa
Vakavaa on myös se, että Kittilän kirkonkylälle ei ole ehditty rakentaa suojia tulvia varten. Ympäristökeskus tekee ensin suunnitelmat, jotka perustuvat eri vaihtoehtoihin, kuten pengerrykseen tai altaisiin. Sen jälkeen valtion on osoitettava rahat ja jokaisen noin 300 maanomistajan on hyväksyttävä suunnitelma.
- Jos jokimaisema muuttuu puolitoista metriä korkeaksi penkaksi, niin luulen sen aiheuttavan ongelmia, Maula sanoo.
Pengerryksen rakennustyöt voisivat Maulan arvion mukaan alkaa aikaisintaan ensi vuonna.
kuva STT Marjukka Talvitie
Rantamaisema muuttui Kittilän kirkonkylällä vuosi sitten, kun Ounasjoen pinta nousi kuusi metriä normaalista.