Odotukset Kittilän Suurkuusikkoon avattavasta kultakaivoksesta ovat korkealla ja se näkyy myös kunnan ensi vuoden talousarviossa. Vuoden alusta käynnistyy kaivos-projekti selvittelemään liikenneyhteyksiin, asumiseen ja koulutukseen liittyviä asioita. Lisäksi kunnan virkamiehet laajan yhteistyöverkoston kanssa valmistelevat ruotsalaisyhtiölle mahdollisuuksia Suomen valtion rahoitukseen kaivoksen avaamiseksi.
Kittilä varautuu myös kaivokseen liittyvään Kiistalan vesihuollon rakentamiseen 15 000 eurolla ja maanostoihin kaivoksen työntekijöiden asuntojen aikaansaamiseksi.
Kaivoksen ja kiihtyvän loma-asuntorakentamisen vauhdissa elävä kunta joutui rakentamaan budjettinsa ensi vuodelle kuitenkin merkittävän lisävelan oton varaan. Kunnanjohtaja Seppo Maulan mukaan ensi vuoden budjettiesitys on hänen kymmenvuotisen kunnanjohtaja-aikansa huonoin siinä suhteessa, että vuosikatteen arvioidaan jäävän miinukselle lähes 500 000 euroa. Lisävelkaa investointeihin otetaan peräti kolme miljoonaa euroa. Suurin investointikohde on terveyskeskuksen saneeraus, joka yksistään vie reippaasti toista miljoonaa euroa. Paljon rahaa nielevät myös Levin alueen kaavateiden rakentaminen ja maanhankinta.
Kittilän veroprosentti on vuodesta 1994 ollut aina sama, 19 prosenttia. Veroprosentin tuotto kunnalle on laskenut kuusi prosenttia siitä syystä, että veronmaksajille on annettu kunnallisveroon helpotuksia eikä niitä ole valtion puolesta kompensoitu kunnalle.