Puolessa Lapin kunnista ei ole lainkaan tilapäisiä säteilysuojia, joita tarvittaisiin asukkaiden turvaamiseksi ydinlaskeumalta. Esimerkiksi merkittävässä matkailukunnassa Kittilässä ei ole yhtään yleistä tilapäistä säteilysuojaa, vaan sellaisten järjestämistä vasta valmistellaan.
Kunnissa on suunnitelmat tilapäisistä säteilysuojista päiväkodeissa, kouluissa tai muissa julkisissa rakennuksissa. Niiden toteuttamiseen ei lääninhallituksen odotuksen mukaan ainakaan tämän vuoden loppuun mennessä vielä päästä. Suodattimen hankkiminen, painekokeet ja rakennuksen tarkistaminen tiiviiksi ei välttämättä ole taloudellisesti suuri hankinta. Lääninvalmiusjohtaja Jari Aallon mukaan tilanne johtuu mahdollisesti siitä, ettei kunnissa ole ollut asiantuntevaa teknistä henkilöstöä niiden laittajaksi.
Millaiset valmiudet ovat Tornionlaakson, Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin kunnilla evakuoida asukkaat tilapäisiin säteilysuojiin kahden--kolmen päivän ajaksi, kun Barentsinmerellä sattuu ydinaseonnettomuus? Tätä testataan tänään tiistaina alkavassa Lapin läänin Lappi 04 -valmiusharjoituksessa.
Lapin lääninhallituksen ja pelastusopiston järjestämässä harjoituksessa ei maalailla suursotaa, vaan paneudutaan tämän päivän uhkakuviin. Lääninvalmiusjohtaja Aallon mukaan ydinaseonnettomuuden taustalla on kansainvälinen tilanne, valmiusasteen nostaminen ja mahdollisesti terroriuhka.
Laskeuma ei ole niin vakava, että se aiheuttaisi kuoleman tai äkillisen sairastumisen, mutta evakuoinnin kuitenkin. Harjoituksessa keskitytään ratkaisemaan, pitäisikö jo kaksi-kolme päivää tilapäisissä säteilysuojissa olleet asukkaat siirtää sieltä muualle. Erityisen ongelmalliseksi muodostuisi elintarvikkeiden suojaaminen ja sen jälkeen paikkojen puhdistaminen. Kun säteilyturvakeskuksen valmiusharjoitukselle laatimassa ennusteessa ydinlaskeuma kulkisi tuulista ja säästä riippuen Tunturi-Lapin matkailualueelle, voidaan vain arvailla, miten suurta hallaa se merkitsisi tämän alueen matkailulle.
Harjoituksen tavoitteena on parantaa varautumista yhteiskunnan häiriötekijöihin ja poikkeusoloihin. Samalla kehitetään viranomaisten välistä yhteistoimintaa sekä varautumistoiminnan johtamista alue-ja paikallishallinnon tasoilla. Kolme päivää kestävässä harjoituksessa on mukana yli 200 henkilöä.
Rakennuskohtaisia suojia
Kittilässä säteilysuojien puute johtuu palopäällikkö Jorma Ojalan mukaan siitä, ettei kunnassa ole ollut sellaisia julkisia rakennuksia, joihin suodattimet olisi voinut asentaa. Vanhoihin rakennuksiin ei ollut tarvittavaa tuloilmaa saatavissa. Suodattimet tulevat asennettaviksi uusiin kohteisiin, joita ovat Sirkan päiväkoti ja koulu sekä kirkonkylän päiväkoti.
Kokonaan ilman väestönsuojia 17 000 vuodepaikan Levi ei ole nytkään, sillä yli 600 neliön ylittävään rakennukseen vaaditaan rakennuskohtainen väestönsuoja. Kaikkiaan rakennuskohtaisiin väestönsuojiin Kittilässä mahtuu 1 313 henkilöä.
Lapissa varsinaisia väestönsuojapaikkoja on Rovaseudulla sekä Kemi-Tornion-alueella. Niihin mahtuu puolet läänin väestöstä. Heikoimmassa asemassa ydinlaskeuman sattuessa ovat maaseudun sivukylillä asuvat, esimerkiksi vanhukset. Tilapäiset säteilysuojat toimisivat nimenomaan kaukana keskuksista asuvien ensiaputiloina. Muualla Suomessa tilapäisiä säteilysuojia ei vaadita. Siellä lyhyet matkat mahdollistavat asukkaiden kuljetukset varsinaisiin väestösuojiin nopeastikin.