Erkki Liikasen nimitys Suomen Pankin pääjohtajaksi sujui ennakkosuunnitelmien mukaan. Presidentti Tarja Halonen toimi eduskunnan pankkivaltuuston ja valtioneuvoston esityksen mukaisesti. Edellisillä kerroilla keskuspankin nimityksissä koettu dramatiikka ei toistunut.
Olennainen ero aiempiin nimityksiin oli, että nyt valtioneuvosto oli yksimielinen. Presidentti Halosen kerrottiin kiinnittäneen tähän huomiota. Presidentti olisi kuitenkin voinut liittää päätökseen selityksen, miksi poliitikko nyt kelpasi Suomen Pankkiin, jopa pääjohtajaksi.
Aikaisempia nimityksiään tasavallan presidentti on perustellut rahapolitiikan ja pankkitoiminnan asiantuntemuksella. Näitä tietoja ja taitoja Liikasen kilpakumppanilla Sixten Korkmanilla oli enemmän. Miksi poliitikko nyt kelpasi keskuspankkiin, mutta ei entinen pääministeri Esko Aho aikaisemmin?
Kaikesta huolimatta Suomen Pankki saa seitsemäksi vuodeksi pätevän pääjohtajan. Liikasen kykyjä ei kukaan epäile. Keskuspankkitoimintaa ja rahapolitiikkaa hän kuitenkin joutuu opiskelemaan asiantuntijoiden johdolla, onhan pääjohtajan tärkein työtehtävä toimia Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä. Neuvosto päättää euroalueen korkotasosta, jossa virheratkaisut voivat olla yhtä kohtalokkaita kuin markkakaudella.
Halosen päätöksen jälkeen voi sanoa, että poliittiset nimitykset ovat palanneet Suomen Pankkiin ja punamulta on palannut entiseen nimityskulttuuriin. Liikasen nimitys sopii mainiosti myös puoluesihteeri Eero Heinäluomalle. Tiellä SDP:n johtoon on yksi kova kilpailija vähemmän. Liikanen totesi nimittäin perjantaina, ettei hän palaa enää päivänpolitiikkaan.